Pieksämäen Seudun Kokoomus

Kaupunki on lehtitietojen mukaan tehnyt sopimuksen Moskovan Novaja-oopperan kanssa esiintymisistä Poleenissa. Ilman kustannuksia tämä esiintyminen ei varmaankaan suju. Näiden kustannusten avoin selvitys ei näköjään kuulu nykyisen hallintokulttuurin piiriin. Mielestäni sekä kuntalaisten että luottamushenkilöiden tulisi tietää, mihin ja kuinka paljon verovaroja käytetään.

En oikein usko, että venäläistä korkeakulttuuria tuomalla Pieksämäelle syntyisi vetovoimaa työntekijöille. Eiköhän tuo työ ja siihen liittyvä palkka ole pääasia. Samaan aikaan puristetaan “ilmat pihalle” paikkakunnan kulttuurista ja varsinkin sen työntekijöistä. Antamalla mahdollisuuksia enemmän paikallisille ja suomalaisille esiintyjille tyydytettäisiin suurinta osaa yleisöstä. Korkeakulttuurikin voisi olla suomalaista. Ei kotimaista kannata aliarvioida.

Kaupunki haluaa yhteistyökumppaneita liike-elämästä kun se satsaa muualta tuotettuihin kalliisiin projekteihin. Samalla kuitenkin arvokas paikallinen yhdistystoiminta (ml urheilu) menettää aikaisempaa tukeaan. Eivät yritykset voi lisätä kovinkaan paljon tukeaan suoranaisesti omaan toimintaansa kuulumattomaan toimintaan.

On tietenkin hyvä, että saamme ammattitaitoista työvoimaa muualta, mutta ei pidä liioitella suhtautumista siten, että ryhdytään tukemaan vierasta kulttuuria. Pieksämäen resursseilla eivät tavoitteet vaikuta uskottavilta.

Pekka Seppä

Pieksämäen äänestysprosentti nousi 63,9:ään. Edellisissä kunnallisvaaleissa se oli kaupungissa 54,2 ja Pieksänmaalla 57,4. Uusia valtuutettuja valittiin valtuustoon kaikkiaan 17.

Kokoomuksen ääniharavaksi nousi uusi valtuutettu Jaana Leskinen huikealla 249 äänellään ja hän sijoittui koko kaupungin äänimäärätilastossa kolmanneksi.

Kokoomuksen asettamista ehdokkaista valtuustoon valittiin Jaana Leskisen lisäksi uusina valtuutettuina Pekka Heiskanen 109 äänellä, Marja-Liisa Kähkönen 107 äänellä ja Juha-Pekka Heikkinen 88 äänellä. Vanhoista valtuutetuista uudelleen valittiin Mikko Laakso 102 äänellä, Juhani Keinonen 100 äänellä, Seppo Haavisto 98 äänellä ja Mauri Heinonen 89 äänellä.

Muiden puolueiden osalta valituiksi ylsivät seuraavat ehdokkaat. Perussuomalaiset: Lappalainen Seppo (uutena). Keskusta: Skön Pentti, Lehvonen Johanna, Manninen Heikki, Moilanen Soili, Manninen Anja, Karjalainen Petri, Häkkinen Heikki (uutena), Ropponen Jaakko, Rajasuo Anu (uutena), Tarvainen Arja, Levänen Arvo, Ockenström Risto (uutena), Suhonen Leena, Nenonen Sakari, Karjalainen Martti, Multanen Leena, Hämäläinen Maritta ja Hänninen Ilpo. Vihreät: Kantele Martta (uutena). Vasemmistoliitto: Vehviläinen Ville ja Sormunen Ritva. SDP: Ojala Sakari, Asif Nazia, Huupponen Erkki (uutena), Ruokoselkä Liisa, Törrönen Eino, Rytkönen Pauli, Kärki Arto, Ylönen Eino, Kekäläinen Ari (uutena), Salo Alpo, Heiskanen Matti, Kakkonen Seppo, Jouha Maija, Kollanus Kaija (uutena), Ylönen Hanna (uutena) ja Ojala Riitta (uutena). Kristillisdemokraatit: Paltto Marjatta, Hämäläinen Raimo ja Ikonen Ari (uutena).

Yöpäivystyksen järjestämisestä käytiin Pieksämäellä vilkasta kansalaiskeskustelua alkuvuodesta 2007. Pontta asialle antoi laaja kansalaisadressi ja eduskuntavaalien läheisyys. Helmikuussa 2007 päätti terveyslautakunta  siirtää vastuun yöajan päivystyksestä Mikkelin keskussairaalalle. Nyt kunnallisvaalien alla on keskustelua asiasta taas lämmitelty uudestaan. Äänessä ovat olleet erityisesti sellaiset kunnallisvaaliehdokkaat, jotka eivät ole aiemmin olleet vastuullisissa luottamustehtävissä tai joilta selvästikin puuttuu terveydenhuoltoon liittyvä asiantuntemus.

Nykyinen yöpäivystyksen järjestämistapa on puolentoista vuoden kokemusten perusteella osoittautunut potilasturvallisuuden ja taloudellisuuden näkökulmasta vanhaa systeemiä oleellisesti paremmaksi. Ei kannata haikailla vanhan ja huonomman perään – ei edes populismin vuoksi.

Ohessa lyhennelmä 22.1.2007 kirjoittamastani Pieksämäen Lehdessä julkaistusta yleisönosastokirjoituksesta.

Pohdiskelua yöpäivystyksestä

Varsin yleinen käsitys siitä, että yöllisessä sairaustapauksessa ”tilataan” ambulanssi  on väärä. Soitettaessa numeroon 112 otetaan  yhteyttä valtion ylläpitämään hätäkeskukseen. Pieksämäkeläisiä palvelee Etelä-Savon hätäkeskus. Hätäkeskusten toiminnasta vastaavat sisäasianministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. Hätäkeskusten kautta saadaan poliisin, pelastuksen, sairaankuljetuksen ja sosiaalitoimen kiireellistä apua.

Hätäkeskus arvioi käytettävissä olevan tiedon perusteella tarvittavan avun laadun ja kiireellisyyden. Jokainen avunpyyntö käsitellään yksilöllisesti ja lähetetään oikeantyyppinen apu paikalle silloin kun se arvioidaan tarpeelliseksi. Mitään yleistä velvollisuutta lähettää ambulanssia aina kun sitä pyydetään ei ole, tarkoituksenmukaisuus otetaan aina huomioon. Hätäkeskuksella on käytettävissään useita operaattoreita. Suurin niistä on Etelä-Savon pelastuslaitos, jonka kanssa Pieksämäelläkin on sopimus. Hätäkeskusten toiminnassa on ilmeisiä kehittämistarpeita, joihin ministeriöiden on vastattava.

Riskin arviointia varten on olemassa selvät valtakunnalliset ohjeet, joiden mukaan pyynnöt luokitellaan neljään riskiluokkaan. Esimerkiksi jos potilaan peruselintoiminnot ovat vaarassa lähetetään paikalle nopein ja paras mahdollinen apu. Toisessa ääripäässä on riskitön tapaus, jolloin vasteaika voi olla 1 – 2 tuntia tai ohjeistus muunlaisesta hoitoonhakeutumisesta.

Kiireellisen avuntarpeen piiriin kuuluvat mm. potilaat, joilla on hengitys- ja sydänpysähdys, äkillinen rintakipu, rytmihäiriö tai hengenahdistus, tajunnanhäiriö, halvausoire, kouristelu, äkillinen kova päänsärky, voimakas vatsakipu erityisesti jos siihen liittyy verioksentelu, myrkytys, silmä-, kallo- tai monivamma, merkittävä luunmurtuma, voimakas allergiareaktio, laaja palovamma tai vaikea paleltuma.

Päivystystyötä tehdessäni olen havainnut, että suurella osalla yöaikaan vastaanotolle hakeutuvista ongelmat ovat olleet kertaluokkaa pienempiä. On ollut nuhaa, yskää, korvavaivoja, ripulia, kroonisia pitkäaikaissairauksista johtuvia vaivoja, selkäkipuja, unettomuutta, yleistä vitutusta ja humalatilaa sekä pikkuvammoja ja joskus vain tunne siitä, ettei aamulla voi mennä töihin. Suurin osa päivystykseen hakeutuvista tulee muuten omin kyydein, vain pieni osa ambulanssilla.

Pieksämäen kokoisista asutuskeskuksista Suomessa vain harva enää hoitaa yö- ja viikonloppupäivystystään itse. Koko maassa on tendenssi keskittää lääkäripäivystys keskussairaaloihin. Syynä tähän on ensisijaisesti tarve parantaa kiireellisen hoidon saatavuutta ja laatua. Toissijaisia tekijöitä ovat lääkärityövoiman saannin turvaaminen ja taloudelliset tekijät. Arvioni mukaan Varkauden kaupunki joutuu suhteellisen pian pohtimaan oman yöpäivystyksensä järkevyyttä, matka Kuopion yliopistosairaalan ei ole pitkä. Muutaman vuoden kuluttua on Suomessa noin 20 yöpäivystyspistettä, meitä lähinnä Kuopio, Jyväskylä ja Mikkeli.

Keskittämisen seurauksena yöllisen päivystysvastaanoton tarvetta harkitsevan yksilön kannalta palvelujen saatavuus paranee, mutta toisaalta matkat pitenevät – hoitoon hakeutuminen vaatii enemmän harkintaa ja turvattomuuden tunne lisääntyy. Tähän on tarjolla apu, jota Pieksämäen seudulla on käytetty valitettavan vähän.

Tarjolla on jatkuvana palveluna puhelinneuvonta Ensineuvo (015) 211 411. Ensineuvo tarjoaa asiantuntevan ammattihenkilön arvion akuuttiin ongelmaan mihin vuorokuden aikaan tahansa.

Päivystyksen keskittämisen myötä lääkäreiden, sairaanhoitajien ja muiden työntekijöiden päivystyssidonnaisuus vähenee, työturvallisuus lisääntyy ja työpanosta on käytettävissä enemmän päiväaikaan. Tällä hetkellä ei vakituisten lääkäreiden työpanos riitä kattamaan päivystyksen tarpeita. Niin Pieksämäen, Varkauden kuin Mikkelinkin sairaalat ostavat lääkäripalveluita MedOnelta. Firman nuorille lääkäreille on paras seniorituki Mikkelissä, kohtalainen Varkaudessa ja jokseenkin puuttuva Pieksämäellä.

Toiminnan kustantaa valtionapujensa tuella kunkin potilaan kotikunta. Kunnan näkökulmasta päivystystyön keskittäminen helpottaa lääkäripalvelujen järjestämistä, toiminnan rationalisointia ja kaiken lisäksi kustannukset pienenevät.

Jos pieksämäkeläisten yöpäivystys hoidetaan tulevaisuudessa Mikkelissä Varkauden tai Pieksämäen sijaan paranee monen potilasryhmän asema. Esimerkiksi kaikki lapset, sydän- ja aivoinfarktipotilaat, silmäpotilaat ja vakavista akuuteista hengitystie- sekä korva-nenä-kurkkutaudeista kärsivät saavat apunsa nykyistä asiantuntevimmin ja nopeammin kun väliarviointivaihe ja edelleenlähettäminen jää pois. Sama koskee kaikkea päivystyksellistä leikkaustoimintaa, Pieksämäellä ja Varkaudessa ei öisin operoida lainkaan.

Yöllisen päivystystoiminnan siirtäminen Mikkeliin edellyttää keskussairaalassa päivystysresurssien uudelleenarviointia ja hätäkeskuksen ja aluepelastuslaitoksen sekä Pieksämäen sairaalan toimintojen koordinointia siten, että saadaan aikaiseksi kansalaisten kannalta toimiva ja turvallinen kokonaisjärjestelmä, jota ei tarvitse vuosiin heilutella addressien ja politiikan tuuliviirien mukaan. Uskon, että asia on järjestyksessä jo toukokuun alussa, viimeistään kuitenkin kesälomakauden jälkeen. Kannatta myös muistaa, että öisin muodostuu vain pieni murto-osa potilaskontakteista, päivisin ne asiat yleensä hoidetaan.

Esitin tätä kirjoittaessani lopuksi itselleni kysymyksen: Missä haluaisit tulla hoidetuksi jos yöllä tarvitsisit äkillistä sairaalahoitoa? Vastaus oli selvä: Mikkelin keskussairaalassa.

Juhani Keinonen

Tervetuloa jututtamaan kunnallisvaaliehdokkaitamme kauppatorille lauantaina! Tarjoamme muurinpohjalettuja klo 10-13 Keski-Cafén edustalla ja rinkelikahveja Kahvila Korvassa klo 11-13.

Kokoomus kuuntelee Virtasalmella ja Jäppilässä kuluvan viikon torstaina 23.10. Mukana on tottakai edustava joukko kunnallisvaaliehdokkaitamme.

Virtasalmella meidät tapaa Salen pihalla klo 16:00-17:30 ja Jäppilässä olemme Kievarilla klo 18:30-20:00. Tervetuloa tutustumaan!

Pieksämäen Lehdessä 13.10.08 Erkki Huupponen toi tämän näkemyksen selkeästi esille, ajatuksen tasolla näkemys on oikea, mutta käytännössä se ei kuitenkaan toteudu. Helposti unohdetaan, että kantakaupungin ulkopuolella olevissa kylissä asuvat ihmiset ovat myös pieksämäkeläisiä ja heillä on siten oikeus kaikkiin kunnallisiin peruspalveluihin.

Kanttilan vaalipaneelikeskustelu oli todella tasaista hyminää ja kovin yksimielistä, kuten Pieksämäen Lehden toimittaja artikkelissaan totesi. Ihmettelen suuresti eikö sd:n edustajia kiinnosta lainkaan maaseudun kovaa työtä tekevien ihmisten tarpeet, koska heidän edustajansa puuttui. Vasemmistokin loisti poissa olollaan, mutta edustajan puutteen paikkasi vapaaehtoisesti yleisön joukosta vastaajaksi tullut henkilö.

Eläinlääkäripalvelut ovat myös kunnan peruspalveluja ja todella tärkeitä karjatilallisille. Tuntuu oudolle, että lemmikkieläimille löytyy eläinlääkäripalveluja, mutta ei tuotantoeläimille, vaikka kyseessä on karjatilallisten elinkeino. Ainoa keino asian korjaamiseksi lienee uusien eläinlääkärien virkojen perustaminen ja hoitoalueiden pienentäminen.
Toinen asia, mikä kummastuttaa, on taajamien ulkopuolisten kylien teiden kunto. Vastaako tiemestari, jos joku iltapimeällä ajaa esimerkiksi Vanajan Itäkylän tiellä puolen metrin syvyiseen monttuun ja särkee autonsa. Asiasta on ilmoitettu vastaavalle tiemestarille monta kertaa, mutta tavallisen pulliaisen sana ei merkitse mitään. Vasta monien vesisadeviikkojen jälkeen tullaan tietä lanaamaan, jolloin liian ajoissa laitetut aurauskepit estävät riittävän laadukkaan kunnostustyön.

En itse käytä tätä tietä kuin satunnaisesti, joten se ei ole henkilökohtainen ongelma. Minulle soitettiin ja tiedusteltiin kantaani tieasioihin. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että tieasiat on saatava kuntoon sekä turvattava myös riittävät asiointipalvelut syrjäkylien autottomille ihmisille. Tunnen kylien ongelmat muutenkin, sillä juureni ovat maalla.

Anja Karjalainen
kunnallisvaaliehdokas (kok.)

Pieksämäen kokoomusjärjestöjen oma vaalikahvila, Kahvila Korva, avasi ovensa kuluvan viikon maanantaina 13.10. torin varrella Keski-Cafén alakerrassa. Iltapäivisin klo 13-15 avoinna ollessaa kahvilassa on vieraillut mukavasti niin ehdokkaita kuin äänestäjiäkin ja keskustelu Pieksämäen kaupungin asioista on ollut vilkasta.

Kahvila Korva on aiemmin mainostettujen arkipäivien klo 13-15 ohella avoinna myös lauantaisin 18.10. ja 25.10. klo 11-13 välisen ajan. Muinakin aikoina Keski-Cafen alakerrasta on saatavana Kokoomuksen vaaliohjelmaa, Pieksämäen ehdokasesitteitä ja Savonselkä-lehteä.

Tervetuloa rinkelikahveille!

Elämme tänä päivänä tietoyhteiskunnassa, jossa kaikki viisaus näyttää löytyvän netistä. Ne, joilla on käytössään oma tietokone ja nettiyhteys, löytävät tarvitsemansa ja pystyvät hoitamaan asioitaan kotoa käsin. Tässäkin asiassa näyttää siltä, että vanhusväestö on unohdettu eikä saa tarvitsemiensa tietoja, vaikka sitä olisi tarjolla.

Olen omaishoitajana joutunut perehtymään ikääntyneiden ihmisten terveys- ja hyvinvointipalvelujen saatavuuteen ja törmännyt tiedon puutteeseen. Malliesimerkkinä voin kertoa, että DIAKIN sosionomiopiskelijan tekemä ikäihmisille tarkoitettu palveluopas ei olekaan paperitulosteena jaossa eikä sitä ole toimitettu vanhuksille kotiin. Sen alkuperäisenä tarkoituksena oli, että se jaetaan kaikille Pieksämäen eläkeikäisille ihmisille. En ole nähnyt sitä missään ja kun kyselin vanhushuollon ihmisiltä miten sitä jaetaan, sain vastauksen, että pitäisi sitä löytyä kodinhoitotoimistosta ja jostain muualtakin terveyshuollon pisteistä. Sitä ei jaeta automaattisesti edes eläkeläisten neuvolassa, vaan se olisi osattava pyytää, jolloin terveydenhoitaja voisi tulostaa sen koneeltaan.

Herää kysymys maksaako tämä tietopaketti paperitulosteena liikaa vai onko tässäkin asiassa liian lyhytnäköinen ajattelumalli, ettei vanhuksille tiedottamiseen kannata satsata. Tiedän hyvin, että Pieksämäen vanhus- ja terveyspalvelujen menot ovat suhteellisen korkeita, mutta niitä varten saadaan valtionapua ja maksamme kunnallisveroa. Olen edelleenkin sitä mieltä, että kunnille on annettu liian vapaat kädet valtionapujen käytössä. Niitä pitäisi kohdentaa enemmän terveyspalveluihin kuin nyt tehdään. Meillä on hyvä sairaala, joten sitä ei missään tapauksessa saa ajaa alas. Yöpäivystyksen säästöistä ei ole saatu todellista faktatietoa, joten yöpäivystyksen palauttamista Pieksämäelle on harkittava uudelleen.

Niin Pieksämäellä kuin koko Suomessa ollaan varpaillaan maailman taloustilanteen vuoksi. Suomi ei ole erillinen saareke, vaan joudumme mukautumaan ja hillitsemään menoja niin kuntatalouden kuin yksityisten kuluttajien tasolla. Talousgurut antavat ymmärtää, että suomalaispankkien vakavaraisuusasema on vahva ja niillä on omaa pääomaa puskureina. Voin vain todeta, että yksikään puolue ei pysty kunnallistasolla takaamaan ihmisille kaikkea sitä hyvää mitä halutaan, sillä edessä ovat tiukat ajat.

Anja Karjalainen
omaishoitaja,
valtuustoehdokas (kok.)

Teimme valtuustoaloitteen jo vuonna 2004 sosiaalisesta luototuksesta. Sitä ei edes valmistelussa hyväksytty. Henkilökohtaisesti uusin aloitteen sosiaalilautakunnassa tänä vuonna. Aloite kaatui puheenjohtajan äänen ratkaistessa. Vastaan olivat sosiaalidemokraatit kun vasemmistoliiton edustaja ymmärsi sosiaalisen luototuksen idean. Ohessa aloitteemme kokonaisuudessaan.

Pekka Seppä

Aloite sosiaalisen luototuksen käyttöönotosta Pieksämäen kaupungissa

Sosiaalisen luototuksen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää ihmisen itsenäistä suoriutumista. Sosiaalinen luototus voi olla osa kaupungin sosiaalihuoltoa, vaikka sosiaalisen luototuksen järjestäminen on kunnille vapaaehtoinen tehtävä.

Kaupungilla on mahdollisuus harkita toiminnan laajuus sekä luottopääoman määrä ja luottojen suuruus paikallisten tarpeiden mukaan. Kaupunki voi myöntää sosiaalisen luoton henkilölle, jolla ei ole pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa muulla tavoin, mutta jolla kuitenkin on kyky suoriutua luoton takaisinmaksusta. Sosiaalisesta luotosta kaupunki voi periä kohtuullisen vuotuisen koron, joka joissakin kunnissa on 12 kk:n euribor ilman luotonsaajakohtaista lisää.

Voidakseen paremmin onnistua sosiaalisessa luototuksessa, kaupungin pitää järjestää taloudellista neuvontaa ja ohjausta sosiaalisen luoton hakijalle ja saajalle. Kunta vastaa sosiaalisen luototuksen pääomasta ja toimeenpanosta. Tavoitteena tulee olla luoton saajan taloudellisen vakauden saavuttaminen, maksukykyä rasittavien ulosottoluotojen ja mahdollisesti luottokortti- ja osamaksuluottojen vakauttaminen. Näin ihminen saadaan seisomaan omilla jaloillaan ja hänen itsetuntonsa palutettua. Sosiaalitoimen tavoitteenahan tulee olla, että ihmiset saadaan tulemaan toimeen omin avuin. Tämä on myös kaikkien veronmaksajien ja palveluiden käyttäjien etu.

Tehtyjen selvitysten nojalla voi todeta, että sosiaalinen luototus kuntien kannalta ei ole tappiollista ja vain noin 1,5 % luoton saajista laiminlyö kokonaan luoton lyhentämisen. Luottotappiot ovat olleet noin 2,5 % luottokannasta. Korkotuotot kunnissa ovat olleet puolestatoista aina kaksinkertaisiin verrattuna luottotappioihin.

Pieksämäellä 13. joulukuuta 2004

KOKOOMUKSEN VALTUUSTORYHMÄ

Pieksämäellähän poliisin resurssit ovat haavoittuvaiset jo nykyisinkin, sillä pitkien sairaslomien ja muiden pitkien vapaiden aikana poliisi joutuu toimimaan vajaa miehityksellä. Vuoden 2009 alussa voimaan astuva
poliisihallinnon uudistus tulee vähentämään poliisien määrää myöskin Itä-Suomesta ja tulee muuttamaan myöskin Pieksämäen poliisiorganisatiota.

Muutos aiheuttaa esimerkisi poliisipäällikön viran lakkautusta ja nykyisen poliisipäällikön siirtymista Mikkelin poliisilaitokselle apulaispoliisipäällikön virkaan. Pelättävissä on myöskin poliisivartijoiden

vakanssien loppuminen Pieksämäeltä, sillä suunnitteilla on pidätyssellien,eli putkien siirtyminen Varkauden poliisilaitokselle, jolloin vartijoita ei luonnollisesti Pieksämäellä tarvittaisi ja työvuorossa olevat poliisit olisivat kuskaamassa pidätettyjä Varkauteen säilytettäväksi ja tämäkin toimenpide heikentäisi Pieksämäen poliisin toimintaedellytyksiä. Poliisivartijat tekevät työvuorollaan muutakin kuin vartijan tehtäviä, he avustavat poliisia myöskin poliisille kuuluvissa tehtävissä, vartijoiden työpanos on poliisilaitoksella merkittävä ja vahvasti paikallispoliisin toimintaa tukevaa.

Poliisihallinnon uudistus tulee vaikuttamaan myöskin Pieksämäen Liikkuvanpoliisin toimintoihin, sillä oma liikkuvanpoliisin toiminta lakkaa ja liikkuvat siirtyvät Kuopion liikkuvaan poliisiin, pääpaikkana tulee olemaan Kuopio, mikä taas mahdollisesti vähentää poliisin näkyvyyttä Pieksämäen katukuvassa. Nähtäväksi jää voiko Pieksämäellä asuvat liikkuvan poliisin miehet aloittaa ja päättää työvuoronsa Pieksämäeltä käsin, jolloin poliisien näkyvyys toisi lisää turvallisuuden tunnetta aluella asuville ja liikkuville ihmisille, olen esittänyt nämä toiveeni Itä-Suomen poliisijohdolle, kuten myöskin putkatilojen käytön ja vartijoiden vakanssien säilyttämisen omalla paikkakunnalla. Toivotaan että järki ja ymmärrys voittaa myöskin ylemmillä päätöksentekijöillä, koska meikäläinenkin tämän uhkakuvan tajuaa.

Ideaparkin tulon myötä Pieksämäelle on saatava lisää poliisivoimia kaikenlaisten mahdollisten turvallisuusriskien eliminoimiseksi ja turvallisuutemme kaikenpuoliseen takaamiseksi. Meidän kuntalaisten tulee kanssa lisätä kansalaisvastuuta, sillä ainakin Naarajärvellä viimeisten kuukausien aikana nuorison ilkivalta kasvanut, on rikottu keraamisia puistonpenkkejä, on kaadettu ja katkottu lipputankoja, sekä kaiken kukkuraksi katkaistu ala-asteen nurkalta valaisinpylväs josta johdot on jäänyt koululaisten kosketeltavaksi, onneksi huomasin tapauksen sunnuntaina ja sain avun kaupungin teknisenjohtajan välityksellä paikalle ja
homma saatiin kuntoon ennen maanantai-aamua. Toivomuksenani esitänkin hyvät vanhemmat, en ketään osoittaen vaan yleisesti, että seuraisitte lastenne edesottamuksia ja opastaisitte heitä käyttäytymään vapaasti mutta vahinkoja tekemättä. Kansalaisvastuuta tarvitaan tukemaan poliisin toimintaa.

Mauri Heinonen
Pieksämäen Poliisineuvottelukunnan puheenjohtaja
Kaupunginvaltuuston II-varapuheenjohtaja
Kunnallisvaaleissa ehdokkaana v.2008