Teimme valtuustoaloitteen jo vuonna 2004 sosiaalisesta luototuksesta. Sitä ei edes valmistelussa hyväksytty. Henkilökohtaisesti uusin aloitteen sosiaalilautakunnassa tänä vuonna. Aloite kaatui puheenjohtajan äänen ratkaistessa. Vastaan olivat sosiaalidemokraatit kun vasemmistoliiton edustaja ymmärsi sosiaalisen luototuksen idean. Ohessa aloitteemme kokonaisuudessaan.
Pekka Seppä
Aloite sosiaalisen luototuksen käyttöönotosta Pieksämäen kaupungissa
Sosiaalisen luototuksen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää ihmisen itsenäistä suoriutumista. Sosiaalinen luototus voi olla osa kaupungin sosiaalihuoltoa, vaikka sosiaalisen luototuksen järjestäminen on kunnille vapaaehtoinen tehtävä.
Kaupungilla on mahdollisuus harkita toiminnan laajuus sekä luottopääoman määrä ja luottojen suuruus paikallisten tarpeiden mukaan. Kaupunki voi myöntää sosiaalisen luoton henkilölle, jolla ei ole pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa muulla tavoin, mutta jolla kuitenkin on kyky suoriutua luoton takaisinmaksusta. Sosiaalisesta luotosta kaupunki voi periä kohtuullisen vuotuisen koron, joka joissakin kunnissa on 12 kk:n euribor ilman luotonsaajakohtaista lisää.
Voidakseen paremmin onnistua sosiaalisessa luototuksessa, kaupungin pitää järjestää taloudellista neuvontaa ja ohjausta sosiaalisen luoton hakijalle ja saajalle. Kunta vastaa sosiaalisen luototuksen pääomasta ja toimeenpanosta. Tavoitteena tulee olla luoton saajan taloudellisen vakauden saavuttaminen, maksukykyä rasittavien ulosottoluotojen ja mahdollisesti luottokortti- ja osamaksuluottojen vakauttaminen. Näin ihminen saadaan seisomaan omilla jaloillaan ja hänen itsetuntonsa palutettua. Sosiaalitoimen tavoitteenahan tulee olla, että ihmiset saadaan tulemaan toimeen omin avuin. Tämä on myös kaikkien veronmaksajien ja palveluiden käyttäjien etu.
Tehtyjen selvitysten nojalla voi todeta, että sosiaalinen luototus kuntien kannalta ei ole tappiollista ja vain noin 1,5 % luoton saajista laiminlyö kokonaan luoton lyhentämisen. Luottotappiot ovat olleet noin 2,5 % luottokannasta. Korkotuotot kunnissa ovat olleet puolestatoista aina kaksinkertaisiin verrattuna luottotappioihin.
Pieksämäellä 13. joulukuuta 2004
KOKOOMUKSEN VALTUUSTORYHMÄ