Kaupunki on lehtitietojen mukaan tehnyt sopimuksen Moskovan Novaja-oopperan kanssa esiintymisistä Poleenissa. Ilman kustannuksia tämä esiintyminen ei varmaankaan suju. Näiden kustannusten avoin selvitys ei näköjään kuulu nykyisen hallintokulttuurin piiriin. Mielestäni sekä kuntalaisten että luottamushenkilöiden tulisi tietää, mihin ja kuinka paljon verovaroja käytetään.

En oikein usko, että venäläistä korkeakulttuuria tuomalla Pieksämäelle syntyisi vetovoimaa työntekijöille. Eiköhän tuo työ ja siihen liittyvä palkka ole pääasia. Samaan aikaan puristetaan ”ilmat pihalle” paikkakunnan kulttuurista ja varsinkin sen työntekijöistä. Antamalla mahdollisuuksia enemmän paikallisille ja suomalaisille esiintyjille tyydytettäisiin suurinta osaa yleisöstä. Korkeakulttuurikin voisi olla suomalaista. Ei kotimaista kannata aliarvioida.

Kaupunki haluaa yhteistyökumppaneita liike-elämästä kun se satsaa muualta tuotettuihin kalliisiin projekteihin. Samalla kuitenkin arvokas paikallinen yhdistystoiminta (ml urheilu) menettää aikaisempaa tukeaan. Eivät yritykset voi lisätä kovinkaan paljon tukeaan suoranaisesti omaan toimintaansa kuulumattomaan toimintaan.

On tietenkin hyvä, että saamme ammattitaitoista työvoimaa muualta, mutta ei pidä liioitella suhtautumista siten, että ryhdytään tukemaan vierasta kulttuuria. Pieksämäen resursseilla eivät tavoitteet vaikuta uskottavilta.

Pekka Seppä

Yöpäivystyksen järjestämisestä käytiin Pieksämäellä vilkasta kansalaiskeskustelua alkuvuodesta 2007. Pontta asialle antoi laaja kansalaisadressi ja eduskuntavaalien läheisyys. Helmikuussa 2007 päätti terveyslautakunta  siirtää vastuun yöajan päivystyksestä Mikkelin keskussairaalalle. Nyt kunnallisvaalien alla on keskustelua asiasta taas lämmitelty uudestaan. Äänessä ovat olleet erityisesti sellaiset kunnallisvaaliehdokkaat, jotka eivät ole aiemmin olleet vastuullisissa luottamustehtävissä tai joilta selvästikin puuttuu terveydenhuoltoon liittyvä asiantuntemus.

Nykyinen yöpäivystyksen järjestämistapa on puolentoista vuoden kokemusten perusteella osoittautunut potilasturvallisuuden ja taloudellisuuden näkökulmasta vanhaa systeemiä oleellisesti paremmaksi. Ei kannata haikailla vanhan ja huonomman perään – ei edes populismin vuoksi.

Ohessa lyhennelmä 22.1.2007 kirjoittamastani Pieksämäen Lehdessä julkaistusta yleisönosastokirjoituksesta.

Pohdiskelua yöpäivystyksestä

Varsin yleinen käsitys siitä, että yöllisessä sairaustapauksessa ”tilataan” ambulanssi  on väärä. Soitettaessa numeroon 112 otetaan  yhteyttä valtion ylläpitämään hätäkeskukseen. Pieksämäkeläisiä palvelee Etelä-Savon hätäkeskus. Hätäkeskusten toiminnasta vastaavat sisäasianministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. Hätäkeskusten kautta saadaan poliisin, pelastuksen, sairaankuljetuksen ja sosiaalitoimen kiireellistä apua.

Hätäkeskus arvioi käytettävissä olevan tiedon perusteella tarvittavan avun laadun ja kiireellisyyden. Jokainen avunpyyntö käsitellään yksilöllisesti ja lähetetään oikeantyyppinen apu paikalle silloin kun se arvioidaan tarpeelliseksi. Mitään yleistä velvollisuutta lähettää ambulanssia aina kun sitä pyydetään ei ole, tarkoituksenmukaisuus otetaan aina huomioon. Hätäkeskuksella on käytettävissään useita operaattoreita. Suurin niistä on Etelä-Savon pelastuslaitos, jonka kanssa Pieksämäelläkin on sopimus. Hätäkeskusten toiminnassa on ilmeisiä kehittämistarpeita, joihin ministeriöiden on vastattava.

Riskin arviointia varten on olemassa selvät valtakunnalliset ohjeet, joiden mukaan pyynnöt luokitellaan neljään riskiluokkaan. Esimerkiksi jos potilaan peruselintoiminnot ovat vaarassa lähetetään paikalle nopein ja paras mahdollinen apu. Toisessa ääripäässä on riskitön tapaus, jolloin vasteaika voi olla 1 – 2 tuntia tai ohjeistus muunlaisesta hoitoonhakeutumisesta.

Kiireellisen avuntarpeen piiriin kuuluvat mm. potilaat, joilla on hengitys- ja sydänpysähdys, äkillinen rintakipu, rytmihäiriö tai hengenahdistus, tajunnanhäiriö, halvausoire, kouristelu, äkillinen kova päänsärky, voimakas vatsakipu erityisesti jos siihen liittyy verioksentelu, myrkytys, silmä-, kallo- tai monivamma, merkittävä luunmurtuma, voimakas allergiareaktio, laaja palovamma tai vaikea paleltuma.

Päivystystyötä tehdessäni olen havainnut, että suurella osalla yöaikaan vastaanotolle hakeutuvista ongelmat ovat olleet kertaluokkaa pienempiä. On ollut nuhaa, yskää, korvavaivoja, ripulia, kroonisia pitkäaikaissairauksista johtuvia vaivoja, selkäkipuja, unettomuutta, yleistä vitutusta ja humalatilaa sekä pikkuvammoja ja joskus vain tunne siitä, ettei aamulla voi mennä töihin. Suurin osa päivystykseen hakeutuvista tulee muuten omin kyydein, vain pieni osa ambulanssilla.

Pieksämäen kokoisista asutuskeskuksista Suomessa vain harva enää hoitaa yö- ja viikonloppupäivystystään itse. Koko maassa on tendenssi keskittää lääkäripäivystys keskussairaaloihin. Syynä tähän on ensisijaisesti tarve parantaa kiireellisen hoidon saatavuutta ja laatua. Toissijaisia tekijöitä ovat lääkärityövoiman saannin turvaaminen ja taloudelliset tekijät. Arvioni mukaan Varkauden kaupunki joutuu suhteellisen pian pohtimaan oman yöpäivystyksensä järkevyyttä, matka Kuopion yliopistosairaalan ei ole pitkä. Muutaman vuoden kuluttua on Suomessa noin 20 yöpäivystyspistettä, meitä lähinnä Kuopio, Jyväskylä ja Mikkeli.

Keskittämisen seurauksena yöllisen päivystysvastaanoton tarvetta harkitsevan yksilön kannalta palvelujen saatavuus paranee, mutta toisaalta matkat pitenevät – hoitoon hakeutuminen vaatii enemmän harkintaa ja turvattomuuden tunne lisääntyy. Tähän on tarjolla apu, jota Pieksämäen seudulla on käytetty valitettavan vähän.

Tarjolla on jatkuvana palveluna puhelinneuvonta Ensineuvo (015) 211 411. Ensineuvo tarjoaa asiantuntevan ammattihenkilön arvion akuuttiin ongelmaan mihin vuorokuden aikaan tahansa.

Päivystyksen keskittämisen myötä lääkäreiden, sairaanhoitajien ja muiden työntekijöiden päivystyssidonnaisuus vähenee, työturvallisuus lisääntyy ja työpanosta on käytettävissä enemmän päiväaikaan. Tällä hetkellä ei vakituisten lääkäreiden työpanos riitä kattamaan päivystyksen tarpeita. Niin Pieksämäen, Varkauden kuin Mikkelinkin sairaalat ostavat lääkäripalveluita MedOnelta. Firman nuorille lääkäreille on paras seniorituki Mikkelissä, kohtalainen Varkaudessa ja jokseenkin puuttuva Pieksämäellä.

Toiminnan kustantaa valtionapujensa tuella kunkin potilaan kotikunta. Kunnan näkökulmasta päivystystyön keskittäminen helpottaa lääkäripalvelujen järjestämistä, toiminnan rationalisointia ja kaiken lisäksi kustannukset pienenevät.

Jos pieksämäkeläisten yöpäivystys hoidetaan tulevaisuudessa Mikkelissä Varkauden tai Pieksämäen sijaan paranee monen potilasryhmän asema. Esimerkiksi kaikki lapset, sydän- ja aivoinfarktipotilaat, silmäpotilaat ja vakavista akuuteista hengitystie- sekä korva-nenä-kurkkutaudeista kärsivät saavat apunsa nykyistä asiantuntevimmin ja nopeammin kun väliarviointivaihe ja edelleenlähettäminen jää pois. Sama koskee kaikkea päivystyksellistä leikkaustoimintaa, Pieksämäellä ja Varkaudessa ei öisin operoida lainkaan.

Yöllisen päivystystoiminnan siirtäminen Mikkeliin edellyttää keskussairaalassa päivystysresurssien uudelleenarviointia ja hätäkeskuksen ja aluepelastuslaitoksen sekä Pieksämäen sairaalan toimintojen koordinointia siten, että saadaan aikaiseksi kansalaisten kannalta toimiva ja turvallinen kokonaisjärjestelmä, jota ei tarvitse vuosiin heilutella addressien ja politiikan tuuliviirien mukaan. Uskon, että asia on järjestyksessä jo toukokuun alussa, viimeistään kuitenkin kesälomakauden jälkeen. Kannatta myös muistaa, että öisin muodostuu vain pieni murto-osa potilaskontakteista, päivisin ne asiat yleensä hoidetaan.

Esitin tätä kirjoittaessani lopuksi itselleni kysymyksen: Missä haluaisit tulla hoidetuksi jos yöllä tarvitsisit äkillistä sairaalahoitoa? Vastaus oli selvä: Mikkelin keskussairaalassa.

Juhani Keinonen