Neljä vuotta on kuntapolitiikassa pitkä, mutta kehittämisessä lyhyt aika. Kuntastrategiat laaditaan kuitenkin pääsääntöisesti valtuustokaudeksi, heti uuden valtuuston aloittaessa työnsä. Prosessiin panostetaan: järjestetään työpajoja, kuullaan sidosryhmiä ja jopa kuntalaisia sekä laaditaan huolellisia sanamuotoja, jotka kiteyttävät kunnan vastavalittujen päättäjien tahtotilan. Mutta mitä kuntastrategialle tapahtuu sen jälkeen, kun valtuusto on sen hyväksynyt?
Liian usein kuntastrategia muuttuu juhlalliseksi asiakirjaksi, joka päätyy asiakirjanhallintajärjestelmän ö-hakemistoon. Sen sijaan, että strategia olisi kaikkea kunnan toimintaa ohjaava kompassi, siitä tulee helposti kertaalleen hyväksytty dokumentti, jonka konkreettinen ohjausvaikutus jää vähäiseksi.
Hyvä kuntastrategia ei ole vain lista arvoja tai kauniita lauseita. Se on yhteinen suunta, jonka tulisi aidosti ohjata niin poliittista päätöksentekoa kuin viranhaltijoiden arkea. Se kertoo, mihin kunta haluaa mennä – eikä vain seuraavan neljän vuoden aikana, vaan myös pitkällä aikavälillä.
Vaikka strategia laaditaan valtuustokauden alussa, sen ei pitäisi olla vain vaalikausikohtainen. Monet kunnan keskeisistä haasteista ja mahdollisuuksista – kuten väestörakenteen muutokset, elinvoiman kehittämistyö, ilmastotavoitteet tai infrastruktuurihankkeet – vaativat yli vaalikausien ulottuvaa johdonmukaista suunnittelua. Tavoitteiden täytyy olla riittävän pitkäjänteisiä, vaikka niitä täsmennettäisiin vuosittain.
Hyvä strategia on myös priorisoiva. Se ei voi olla lista kaikkea mahdollista hyvää, vaan siinä on valittava selkeät painopisteet, esimerkiksi kolme–viisi strategista kärkeä. Kärjet voivat liittyä vaikkapa kestävään kasvuun, kuntatalouden tasapainoon, palveluiden uudistamiseen tai yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Oleellista on, että nämä kärjet ovat tarpeeksi konkreettisia ja mitattavissa – sekä ennen kaikkea sellaisia, joiden pohjalta kunnan toimialat voivat suunnitella käytännön toimenpiteitä.
Yksi suurimmista ongelmista kuntastrategioissa on niiden heikko linkitys käytännön päätöksentekoon. Jos strategiassa puhutaan esimerkiksi digitaalisuuden vahvistamisesta tai asukaslähtöisyydestä, mutta budjetti ja toimintasuunnitelmat eivät tue tätä painotusta, strategia jää paperin tasolle. Toimivan strategian pitää elää ja näkyä. Se tarkoittaa, että sen toteutumista seurataan säännöllisesti: johdon raporteissa, valtuuston katsauksissa, henkilöstön palavereissa. Tarvittaessa strategisia tavoitteita voidaan tarkentaa – maailma ei pysähdy valtuuston päätöspäivään.
Strategian toimeenpano on yhteispeliä, mutta vastuu ei ole jakamaton. Kunnanjohtajalla ja johtoryhmällä on keskeinen rooli sen varmistamisessa, että strategia jalkautuu koko organisaatioon ja näkyy budjetoinnissa, hankkeissa ja johtamisessa. Lautakunnat ja toimialajohto puolestaan vastaavat oman alueensa tavoitteista. Valtuusto toimii omistajana – sen tehtävä ei pääty strategiasta päättämiseen, vaan sen seuraamiseen ja suuntaamiseen. Strategiaa ei myöskään voi jalkauttaa ilman henkilöstöä. Jokaisen työntekijän on ymmärrettävä, miten oma työ liittyy kunnan strategisiin päämääriin. Tämä vaatii viestintää, johtamista ja arjen kohtaamisia – ei pelkkiä tiedotteita intranettiin tai kunnan nettisivuille.
Oikein käytettynä hyvin laadittu strategia on työkalu, joka auttaa kuntaa olemaan edelläkävijä, uudistaja ja suunnannäyttäjä. Se voi tehdä päätöksenteosta pitkäjänteisempää, helpottaa resurssien kohdentamista ja parantaa kuntalaisten luottamusta. Mutta tämä onnistuu vain, jos strategia tehdään eläväksi osaksi kaikkea päätöksentekoa.
Uusi valtuustokausi on käynnistymässä – nyt on oikea aika nostaa kuntastrategia pois ö-hakemistosta ja asettaa se sinne, minne se kuuluu – kunnan arjen keskelle.
Kirjoittaja: kaupunginvaltuutettu Heikki Skyttä – tutustu Heikin blogiin osoitteessa www.heikkiskytta.fi
