Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro 2024 tilinpäätöksestä

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Ville Kiiverin kaupunginvaltuustossa 2.6.2025 pitämä ryhmäpuheenvuoro.

Arvoisa valtuusto,

Pieksämäen vuoden 2024 tilinpäätös näyttää päällisin puolin kohtuulliselta. Viime vuosien kertaluonteiset positiiviset yllätysmomentit ovat kasvattaneet taseeseen yli 18 miljoonan euron puskurin, mikä antaa onneksi jonkin verran liikkumavaraa. Tämä ansaitsee kiitoksen.

Mutta pintaa syvemmältä löytyy huolia. Kaupungin velkataakka on noin 80 miljoonaa euroa, ja korkokulut syövät resursseja, jotka voitaisiin käyttää suoraan asukkaidemme hyväksi. Näköpiirissä siintää investointeja mahdollisesti jopa lähemmäs 20 miljoonan euron edestä, jotka rahoitettaisiin kokonaan lainalla. Hyvinvointialueen vuoksi uudelleenjärjesteltävät kiinteistöt tulevat tekemään taseeseen myös oman lovensa.

Käyttötaloudessa elämme kädestä suuhun. Kassavarat riittävät keskimäärin vain reiluksi viikoksi, joten laihoja vuosia on luvassa, vaikka olemme tarkkana.

Konserniyhtiöt pyörivät hyvin ja kannattelevat omalta osaltaan kaupungin taloutta.

Kokoomuksen valtuustoryhmä kehottaa tiukkaan harkintaan investointien ja velkaantumisen suhteen. Meidän on toimittava vastuullisesti, jotta Pieksämäen taloutta ei tarvitsisi tulevaisuudessa mitata kriisikunnan kriteereillä. On kyettävä katsomaan pitkälle tulevaisuuteen ja pidettävä huolta riittävästä pelivarasta jatkossakin.

Kokoomuksen valtuustoryhmä myöntää omalta osaltaan tilivelvollisille vastuuvapauden.

Kiitos

Puheenvuoro: Äänestätkö populismia vai realismia?

Vaalitaisto käy kuumana, ja ehdokkaat kamppailevat jokaisesta äänestä – niin kuin kuuluukin. Kaikesta huolimatta ehdokkaiden välinen tunnelma on ollut lämminhenkinen, ja pohdimme yhdessä Pieksämäen tulevaisuutta. Hyvä me ehdokkaat!

Silti vaalilupaukset saavat välillä hieraisemaan silmiä: venesatama, lisää koulukyytejä, keilahalli, uusi koulu ja liikuntahalli – kuin etsittäisiin uutta joulupukkia Korvatunturille! Eräskin väittää, että taseen 18M€ ylijäämä tarkoittaa vapaata rahaa jaettavaksi. Todellisuudessa mäen päällä oleva vesitorni ei ole yhdennäköisyydestä huolimatta edelleenkään Roope Ankan rahasäiliö, vaan kaupungin kirstu ammottaa tyhjänä, sillä hulppea ylijäämä on vain paperilla – ei käteisenä jaettavaksi vaalilupausten lunastamiseen.

Jos haluamme pitää kiinni peruspalveluista, ei ole varaa hassata senttiäkään populistisiin haihatteluihin.

Todellisuus on karu: ylimääräistä pelivaraa ei ole. Taloussuunnitelmat vuoteen 2028 näyttävät miljoonien eurojen miinusta – menot siis ylittävät tulot. Jos haluamme pitää kiinni peruspalveluista, ei ole varaa hassata senttiäkään populistisiin haihatteluihin.

Pieksämäki on maaseutukaupunki, ja meitä on Suomessa noin 250 kuntaa samassa veneessä: väki vähenee, eli palveluiden maksajia on yhä vähemmän. Siksi jokainen euro on laitettava ensisijaisesti tasokkaisiin peruspalveluihin – ei ylimääräisiin unelmiin.

Emme halua lomauttaa opettajia tai nuorisotyöntekijöitä ensilumenladun takia – saati keilahallin tai venesataman! Väki meillä vähenee tilapäisestä maahanmuuton tuomasta plussasta huolimatta, mutta ottamalla talous haltuun rakennetaan yhdessä huomisen Pieksämäki yhdessä, tosiasioille perustuen.

Faktoja valtuustoon,

Ville Kiiveri, kok. kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas
Heikki Skyttä, kok
. kaupunginvaltuuston 1. vpj., kuntavaaliehdokas

Puheenvuoro on julkaistu Pieksämäen Lehden verkkosivuilla 8.4.2025

Puheenvuoro: Myö yhessä – näkyikö se valtuustokaudella?


Hyvinvointialue Eloisan ensimmäinen valtuustokausi ei varsinaisesti ollut ”myö yhessä” -hengessä. Sen sijaan juututtiin poteroihin – syvälle. Ei oltu valmiita yhteistyöhön, vaan epäluulo ja vastakkainasettelu hallitsivat päätöksentekoa. Mikkeli vastaan Savonlinna, kaupungit vastaan maaseutu, luottamushenkilöt vastaan virkamiehet.

On rehellisyyden nimissä myönnettävä, että hyvinvointialueiden alku on ollut vaikea. Synnytystuskat olivat kovat, ja myös ”vauva-aika” on ollut raskas. Ensimmäinen valtuustokausi täyttyi pitkistä kokouksista, tilapäisistä valiokunnista ja vaikeista päätöksistä.

Positiivista on ollut se, että jokaisesta Etelä-Savon kunnasta on ollut edustus valtuustossa. Paikalliset näkökulmat on saatu kuuluviin, mutta samalla on kysyttävä: rakensimmeko yhteistä eteläsavolaista hyvinvointipolitiikkaa – vai ainoastaan oman kunnan etuja?

”Myö yhessä” tarkoittaa minulle sitä, että jokaisen valtuutetun mielessä on koko hyvinvointialueen kehittäminen. Meidän on varmistettava, että sosiaali- ja terveyspalvelut jakautuvat tasapuolisesti koko Eloisan alueella. Yhdessä tekemällä voimme myös turvata alueemme oman hyvinvointialueen tulevaisuuden.

Ensi valtuustokaudella keskeisiä painopisteitä tulevat olemaan Vaalijalan erityisaseman turvaaminen, henkilöstöresurssien vahvistaminen erityisesti vanhuspalveluissa, lähi- ja peruspalveluiden kehittäminen sekä palo- ja pelastustoimen kattavien palveluiden ylläpito.

Talouden tasapainottaminen jatkuu edelleen – ja voin luvata, että vielä on käännettävä monta kiveä ja kantoa. Sopeuttamista ja palveluiden integraatiota ei ole vielä tehty loppuun. Virkamiehillä on jo hyviä ideoita siitä, miten hallintoa ja byrokratiaa voidaan keventää ja palveluihin pääsyä sujuvoittaa. Meidän tehtävämme on varmistaa, että nämä ideat muuttuvat teoiksi.

Myö yhessä – koko Eloisan puolesta – kääritään hihat ja ryhdytään töihin!

Mira Ilmoniemi

Kirjoittaja on pieksämäkeläinen kokoomuksen aluevaaliehdokas ja Etelä-Savon aluevaltuuston 1. varapuheenjohtaja.

Puheenvuoro on julkaistu Länsi-Savossa 4.4.2025

Puheenvuoro: Äänestämättä jättämisen vaikutukset kuntavaaleissa

Kuntavaalit ovat meitä lähinnä oleva demokratian muoto, jossa kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa asioihin paikallistasolla omassa kotikunnassaan. Harmillisen moni kuitenkin suhtautuu äänestämiseen passiivisesti tai jopa kielteisesti – siksi on tärkeää tunnistaa äänestämättä jättämisen vaikutukset.

Kuntapolitiikassa monet päätökset ovat usein kompromisseja, rajalliset resurssit pakottavat tekemään kipeitäkin valintoja, eikä ole mahdollista tehdä vain miellyttäviä päätöksiä. Siksi on ymmärrettävää, että osa äänioikeutetuista tuntee välinpitämättömyyttä, inhoa tai jopa vihaa politiikkaa ja poliitikkoja kohtaan.

Kun vaalikampanjointi käy kuumana, ehdokkaiden sanotaan usein tyrkyttävän itseään liikaa ja ajavan vain omaa etuaan tavallisen kansan kustannuksella. Tällainen näkemys saa helposti äänestämisen tuntumaan turhauttavalta, jopa hyödyttömältä teolta. Kuitenkin, jos nykyiset kuntapäättäjät ja tehdyt poliittiset linjaukset eivät ole mieleen, äänestämättä jättäminen ei tuo tilanteeseen muutosta. Se vain säilyttää vallitsevan tilanteen.

Jos nykyinen meno kunnanvaltuustossa ei miellytä, kannattaisi harkita uusien kasvojen ja uusien ideoiden tukemista vaaleissa. Vaikka se kliseeltä kuulostaakin, niin todellisuudessa vain äänestämällä voi oikeasti vaikuttaa ja tuoda päätöksentekoon uusia näkökulmia. Jos aktiivisesti äänestävä kansanosa palaa vaaleista toiseen aina samojen ehdokkaiden pariin ja äänestää tuttua ja turvallista ehdokasta, muutos on lähes mahdotonta. Sen sijaan äänestämällä erilaista ehdokasta on mahdollista ohjata keskustelua ja päätöksentekoa uusiin suuntiin.

On tärkeää muistaa, että turhautuminen poliittiseen järjestelmään ja tehtyihin päätöksiin ei tulisi purkautua vaalien ehdokkaisiin tai vaalimainontaan. Vaikka poliittinen ilmapiiri voi olla ajoittain kiivas ja mielipiteitä herättävä, ehdokkaat ja heidän kampanjansa eivät yleensä toimi pahantahtoisesti. Törkyviestien lähettäminen ehdokkaille tai vaalijulisteiden turmeleminen ei hyödytä ketään ja voi jopa pahentaa jo ennestään jännittynyttä ilmapiiriä. Sen sijaan on rakentavampaa kanavoida turhautumista osallistumalla keskusteluihin ja tuomalla esille omia näkökulmia asiallisesti ja kunnioittavasti. Tämä edistää terveempää demokraattista prosessia ja auttaa kaikkia ymmärtämään eri näkökantoja paremmin.

Pysyminen kotona, kun olisi mahdollista äänestää, on menetetty mahdollisuus. Vaikka sitä täydellistä ehdokasta itselle ei listoilta löytyisikään, jokainen ääni, joka suunnataan uudelle ehdokkaalle, tuoreille ajatuksille tai kaikista huonoistakin vaihtoehdoista sille itseään lähinnä olevalle puolueelle, lähettää viestin tarpeesta muutokselle ja uudistuksille. Ainoastaan aktiivisesti äänioikeutta käyttämällä meillä on mahdollisuus muokata ympäristöämme ja yhteiskuntaamme toivomallamme tavalla.

Älä siis jää kotiin, sinunkin äänelläsi on merkitystä. Jos sinä et käytä äänioikeuttasi, joku muu käyttää, eikä hän ole välttämättä samalla linjalla sinun kanssasi.

Heikki Skyttä

Kirjoittaja on Pieksämäen kaupunginvaltuuston 1. vpj., kokoomuksen valtuustoryhmän vpj., kuntavaaliehdokas

Puheenvuoro: Huoli ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta

Pieksämäen kaupunginvaltuuston kokouksessa Mika Majamäen esittämä valtuustoaloite opettajien kelpoisuuden suojaamisesta kaikilla koulutusasteilla on erittäin tärkeä koulutuksen kannalta. Suomessa kuka tahansa voi käyttää opettaja nimikettä, vaikka opettajalta edellytetään pedagogista koulutusta ja asiantuntemusta sekä ammatillisella puolella alakohtaista työelämäkokemusta alalta mitä opettaa. Jos opettajalla ei ole riittävästi osaamista käytännön työtehtävistä opetuksessa, opiskelijat jäävät vaille työelämässä tarvittavaa alakohtaista tietoa ja käytännön osaamista, vaikka heillä itsellään voisi olla suuri potentiaali.

Etelä-Savon koulutus Oy:n osaamistakuu on tyhjä lupaus, jos opettajien ammattitaito on kyseenalaista. Ilman riittävää työelämäkokemusta opettajat eivät voi valmistaa opiskelijoita työelämän vaatimuksiin, mikä heikentää heidän osaamistaan. Jos opettaja ei ole kelpoinen alalle, koulutuksen laatu kärsii ja opiskelijat jäävät ilman tarvittavia taitoja. Tämä ei paitsi vaaranna opiskelijoiden tulevaisuutta, vaan myös heikentää alueen kilpailukykyä, koska alueen yritykset eivät saa riittävästi osaavaa työvoimaa. Osaamistakuu ei voi toteutua, ellei opettajien kelpoisuus ole kunnossa.

Tämä ei ole vain tilapäinen huoli. Jos tulevaisuudessa opetusta antavat henkilöt, jotka eivät täytä alan kelpoisuusvaatimuksia ja joilta puuttuu alakohtaista työelämäkokemusta, koulutuksen laatu heikkenee entisestään. Tällöin opiskelijat eivät saa riittävää valmistautumista työelämän haasteisiin, mikä pitkällä aikavälillä heikentää alueen taloudellista elinvoimaisuutta. Paikkakunnan yritykset tarvitsevat osaavia ja ammattitaitoisia työntekijöitä, mutta jos koulutus ei ole tarpeeksi laadukasta ja käytännönläheistä, se estää alueen yrityksiä saamasta tarvitsemiaan osaajia.

Miten tähän vastaa omistajatahot Pieksämäen ja Mikkelin kaupunki? Mitkä ovat ne keinot, millä omistajatahot pystyvät tämän varmistamaan? Ammatillisena opettajana totean, tämä tulisi viedä kaikille koulutusasteille ja varmistaa opettajien kelpoisuus alalle lakien ja asetusten mukaisesti. Olen valmis tätä asiaa edistämään ja valvomaan, että kelpoisia opettajia arvostetaan. Eikä tähän tarvita tekoälyä.

Jonna Suhonen

Kirjoittaja on kokoomuksen kuntavaaliehdokas

Puheenvuoro on julkaistu Pieksämäen Lehdessä 31.3.2025