Puheenvuorot

Kuntavaalit ovat meitä lähinnä oleva demokratian muoto, jossa kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa asioihin paikallistasolla omassa kotikunnassaan. Harmillisen moni kuitenkin suhtautuu äänestämiseen passiivisesti tai jopa kielteisesti – siksi on tärkeää tunnistaa äänestämättä jättämisen vaikutukset.

Kuntapolitiikassa monet päätökset ovat usein kompromisseja, rajalliset resurssit pakottavat tekemään kipeitäkin valintoja, eikä ole mahdollista tehdä vain miellyttäviä päätöksiä. Siksi on ymmärrettävää, että osa äänioikeutetuista tuntee välinpitämättömyyttä, inhoa tai jopa vihaa politiikkaa ja poliitikkoja kohtaan.

Kun vaalikampanjointi käy kuumana, ehdokkaiden sanotaan usein tyrkyttävän itseään liikaa ja ajavan vain omaa etuaan tavallisen kansan kustannuksella. Tällainen näkemys saa helposti äänestämisen tuntumaan turhauttavalta, jopa hyödyttömältä teolta. Kuitenkin, jos nykyiset kuntapäättäjät ja tehdyt poliittiset linjaukset eivät ole mieleen, äänestämättä jättäminen ei tuo tilanteeseen muutosta. Se vain säilyttää vallitsevan tilanteen.

Jos nykyinen meno kunnanvaltuustossa ei miellytä, kannattaisi harkita uusien kasvojen ja uusien ideoiden tukemista vaaleissa. Vaikka se kliseeltä kuulostaakin, niin todellisuudessa vain äänestämällä voi oikeasti vaikuttaa ja tuoda päätöksentekoon uusia näkökulmia. Jos aktiivisesti äänestävä kansanosa palaa vaaleista toiseen aina samojen ehdokkaiden pariin ja äänestää tuttua ja turvallista ehdokasta, muutos on lähes mahdotonta. Sen sijaan äänestämällä erilaista ehdokasta on mahdollista ohjata keskustelua ja päätöksentekoa uusiin suuntiin.

On tärkeää muistaa, että turhautuminen poliittiseen järjestelmään ja tehtyihin päätöksiin ei tulisi purkautua vaalien ehdokkaisiin tai vaalimainontaan. Vaikka poliittinen ilmapiiri voi olla ajoittain kiivas ja mielipiteitä herättävä, ehdokkaat ja heidän kampanjansa eivät yleensä toimi pahantahtoisesti. Törkyviestien lähettäminen ehdokkaille tai vaalijulisteiden turmeleminen ei hyödytä ketään ja voi jopa pahentaa jo ennestään jännittynyttä ilmapiiriä. Sen sijaan on rakentavampaa kanavoida turhautumista osallistumalla keskusteluihin ja tuomalla esille omia näkökulmia asiallisesti ja kunnioittavasti. Tämä edistää terveempää demokraattista prosessia ja auttaa kaikkia ymmärtämään eri näkökantoja paremmin.

Pysyminen kotona, kun olisi mahdollista äänestää, on menetetty mahdollisuus. Vaikka sitä täydellistä ehdokasta itselle ei listoilta löytyisikään, jokainen ääni, joka suunnataan uudelle ehdokkaalle, tuoreille ajatuksille tai kaikista huonoistakin vaihtoehdoista sille itseään lähinnä olevalle puolueelle, lähettää viestin tarpeesta muutokselle ja uudistuksille. Ainoastaan aktiivisesti äänioikeutta käyttämällä meillä on mahdollisuus muokata ympäristöämme ja yhteiskuntaamme toivomallamme tavalla.

Älä siis jää kotiin, sinunkin äänelläsi on merkitystä. Jos sinä et käytä äänioikeuttasi, joku muu käyttää, eikä hän ole välttämättä samalla linjalla sinun kanssasi.

Heikki Skyttä

Kirjoittaja on Pieksämäen kaupunginvaltuuston 1. vpj., kokoomuksen valtuustoryhmän vpj., kuntavaaliehdokas

Pieksämäen kaupunginvaltuuston kokouksessa Mika Majamäen esittämä valtuustoaloite opettajien kelpoisuuden suojaamisesta kaikilla koulutusasteilla on erittäin tärkeä koulutuksen kannalta. Suomessa kuka tahansa voi käyttää opettaja nimikettä, vaikka opettajalta edellytetään pedagogista koulutusta ja asiantuntemusta sekä ammatillisella puolella alakohtaista työelämäkokemusta alalta mitä opettaa. Jos opettajalla ei ole riittävästi osaamista käytännön työtehtävistä opetuksessa, opiskelijat jäävät vaille työelämässä tarvittavaa alakohtaista tietoa ja käytännön osaamista, vaikka heillä itsellään voisi olla suuri potentiaali.

Etelä-Savon koulutus Oy:n osaamistakuu on tyhjä lupaus, jos opettajien ammattitaito on kyseenalaista. Ilman riittävää työelämäkokemusta opettajat eivät voi valmistaa opiskelijoita työelämän vaatimuksiin, mikä heikentää heidän osaamistaan. Jos opettaja ei ole kelpoinen alalle, koulutuksen laatu kärsii ja opiskelijat jäävät ilman tarvittavia taitoja. Tämä ei paitsi vaaranna opiskelijoiden tulevaisuutta, vaan myös heikentää alueen kilpailukykyä, koska alueen yritykset eivät saa riittävästi osaavaa työvoimaa. Osaamistakuu ei voi toteutua, ellei opettajien kelpoisuus ole kunnossa.

Tämä ei ole vain tilapäinen huoli. Jos tulevaisuudessa opetusta antavat henkilöt, jotka eivät täytä alan kelpoisuusvaatimuksia ja joilta puuttuu alakohtaista työelämäkokemusta, koulutuksen laatu heikkenee entisestään. Tällöin opiskelijat eivät saa riittävää valmistautumista työelämän haasteisiin, mikä pitkällä aikavälillä heikentää alueen taloudellista elinvoimaisuutta. Paikkakunnan yritykset tarvitsevat osaavia ja ammattitaitoisia työntekijöitä, mutta jos koulutus ei ole tarpeeksi laadukasta ja käytännönläheistä, se estää alueen yrityksiä saamasta tarvitsemiaan osaajia.

Miten tähän vastaa omistajatahot Pieksämäen ja Mikkelin kaupunki? Mitkä ovat ne keinot, millä omistajatahot pystyvät tämän varmistamaan? Ammatillisena opettajana totean, tämä tulisi viedä kaikille koulutusasteille ja varmistaa opettajien kelpoisuus alalle lakien ja asetusten mukaisesti. Olen valmis tätä asiaa edistämään ja valvomaan, että kelpoisia opettajia arvostetaan. Eikä tähän tarvita tekoälyä.

Jonna Suhonen

Kirjoittaja on kokoomuksen kuntavaaliehdokas

Puheenvuoro on julkaistu Pieksämäen Lehdessä 31.3.2025

Olen pohdiskellut näin vaalien alla Pieksämäkeä, Etelä-Savoa ja Etelä-Savon hyvinvointialuetta osana Itä-Suomea ja valtakunnallista kokonaisuutta.

Tärkeää on, että kunnat ja muut hallinnolliset organisaatiot toteuttavat omaa tehtäväänsä alueen asukkaiden ja yrityselämän edun mukaisesti.

Kunta- ja hyvinvointivaaliehdokkaana näen, että seuraavan valtuustokauden aikana tulevien luottamushenkilöiden on nähtävä yhä enemmän alueellisten rajojen yli ja vaalikausien yli.

Siteeraan tässä professori Jukka Mönkkösen 14.2.2025 Savon Sanomissa ollutta mm Itä-Suomen vaalipiirikeskusteluun liittyvää kommenttia.

”Unohdetaan siis peri(itä)suomalainen nurkkakuntaisuus, nostetaan katse kengänkärjistä suurempiin kokonaisuuksiin ja näytetään yhdessä, että Suomi ja Eurooppa eivät pärjää ilman elinvoimaista Itä-Suomea.”

Mielestäni tämä kommentti soveltuu myös nyt käytävään kunta- ja hyvinvointialuevaalikeskusteluun. Tulevan vaalikauden kuntien ja hyvinvointialueiden luottamushenkilöiden pitää nähdä asioita yli kunta-, maakunta-, hyvinvointialue- ja vaalipiirirajojen, ja vieläpä yli vaalikausien.

Meidän pitää selkeästi tunnistaa omat vahvuutemme ja kehittämiskohteemme ja tietenkin arvioida realistisesti omia ratkaisuvaihtoehtojamme ja voimavarojamme.

Meidän pitää yhä ponnekkaammin etsiä erilasia yhteistyötahoja ja ratkaisuvaihtoehtoja vanhat hallinnolliset rajat ylittäen. Tällä tavalla pystymme paremmin hyödyntämään omia vahvuuksiamme löytääksemme meille paremmin soveltuvia oman toiminnan kehittämisratkaisuja.

Pieksämäellä on uusi kaupunginjohtaja avannut yhteyksiä yli kunta- ja maakuntarajojen ja mm. näistä yhteydenpidoista on jo syntynyt aihioita ja visioita tulevaisuuden tuomista mahdollisuuksista niin Pieksämäelle kuin Itä-Suomen kuntiin.

Toivon, että tulevat luottamushenkilöt löytävät tästä rajat ylittävästä toiminnasta yhden vahvan kivijalan Pieksämäen ja Etelä-Savon tulevaisuuden kehittämisessä.

Etelä-Savon hyvinvointialue on toiminut nyt kaksi vuotta yhdistäen seitsemän organisaatiota ja noin 8 000 työntekijää tuottamaan sosiaali- ja terveyspalveluja sekä pelastuspalveluja meille etelä-savolaisille. Toimintojen yhdistämiseen ja kehittämiseen on keskeisenä asiana liittynyt ”rahan puute, jatkuva toimintojen uudelleen arviointi ja sopeutustoimet”.

Tätä työtä hyvinvointialue ja tulevat luottamushenkilöt joutuvat jatkamaan tulevalla valtuustokaudella, eikä tätä työtä helpota yhä vahvempi valtionohjaus ja valvonta.

Toivottavasti keskustelut alkavat konkretisoitua heti tulevan valtuustokauden alettua myös laaja-alaisesti.

Ja itsestään selväähän on, että nämä tulevaisuuden suunnitelmat edellyttävät poliittista keskustelua ja päätöksentekoa – löytyykö jatkossa yhteistä tahtotilaa?

Ari Hänninen
Kunta- ja hyvinvointialuevaaliehdokas,
Pieksämäen kaupunginvaltuutettu,
Etelä-Savon Hyvinvointialueen hallituksen varajäsen.

Puheenvuoro on julkaistu Pieksämäen Lehdessä 20.3.2025

Jari Nykänen on perustellut Pieksämäen Lehdessä ja sosiaalisessa mediassa julkaisemissaan kirjoituksissa puoluevalintaansa seuraavasti: ”Edellisen porukan tytöt ja pojat pistivät sen verran tikareita selkään, että enpä viitsinyt moisten henkilöiden kanssa enää toimia.” Ilmeisesti hän viittaa tässä meihin kokoomuslaisiin. Ja ilmeisesti nämä ”tikarit” liittyvät Pieksämäen kaupungin teknisen johtajan irtisanomiseen, josta valtuusto äänesti.

Lähtökohtaisesti viranhaltijan tulee toimia työnantajakuntaansa kohtaan lojaalisti. Hän ei saa vahingoittaa työnantajansa mainetta tai toimintaa ilman perusteltua syytä. Lisäksi viranhaltijalla on lakisääteinen salassapitovelvollisuus, joka jatkuu myös virkasuhteen päättymisen jälkeen. Jos viranhaltija työssään havaitsee epäkohtia, niiden esille tuominen kuuluu virallisiin prosesseihin – ei some-alustoille tai sähköpostiketjuihin.

On inhimillistä, että riitatilanteissa tunteet kuumenevat ja harkintakyky pettää. Kuitenkin viranhaltijan tulee muistaa, ettei hän ole tavallisen työntekijän tai kansalaisen asemassa. Häntä sitovat erityiset vastuut, jotka eivät pääty viran päättyessä.

Valtuuston äänestykseen palataksemme, olemme ymmärtänyt, että myös valtuutetuille oli haastavaa hahmottaa, mistä äänestettiin, siitä oliko tekninen johtaja toiminut viranhaltijan velvoitteiden mukaisesti vai oliko hän nostanut esiin todellisia epäkohtia. Kuten tiedämme, sekä viranhaltijat että valtuutetut tekevät joskus virheitä, eikä heidän tulkintansa ole aina oikea. Juuri siksi meillä on oikeuslaitos, joka viime kädessä ratkaisee, onko toiminta ollut lainmukaista.

Pieksämäen kokoomuksen puheenjohtajana ja valtuustoryhmän puheenjohtajana toteamme, että kokoomuslaiset valtuutetut saivat äänestyksessä äänestää omantuntonsa mukaan, emmekä olleet tehneet asiasta ryhmäpäätöstä.

Anna -Maria Kovanen
valtuustoryhmän puheenjohtaja

Mira Ilmoniemi
Pieksämäen kokoomuksen puheenjohtaja

Historian ensimmäinen hyvinvointialueiden valtuustokausi on tulossa päätökseensä, ja uudet valtuutetut valitaan 13.4.2025 vaaleissa. Rehellisyyden nimissä on todettava, että hyvinvointialueiden alkutaival on ollut haastava. Leikkisästi voisi todeta, että synnytystuskat, ja vauva-aika on ollut raskas. Valtuustokausi on pitänyt sisällään pitkiä kokouksia, tilapäisiä valiokuntia ja vaikeita päätöksiä. Paikallislehti on kritisoinut ja peräänkuuluttanut valtuutettujen aktiivisuutta, jopa kyseenalaistaen nykyisten valtuutettujen mandaattia jatkaa tehtävissään.

Kun on käyttänyt suurimman osan vapaa-ajastaan luottamushenkilötyöhön, tehnyt pitkiä päiviä paineen alla ja pyrkinyt ajamaan pieksämäkeläisten ja eteläsavolaisten etua, tällainen kritiikki tuntuu kohtuuttomalta. Erityisesti, kun itse olen johtanut useita valtuuston kokouksia puheenjohtajan ollessa estynyt.

On ilahduttavaa, että Pieksämäeltä oli valtuustossa vahva edustus. Sen ansiosta paikalliset näkemykset tulivat huomioiduiksi, eikä päätöksiä tehty ohitsemme. Pieksämäki oli jo itsenäisesti tehnyt oikeita päätöksiä sosiaali- ja terveyspalveluverkon osalta, joten ensimmäisen valtuustokauden aikana alueemme palveluverkkoon ei kohdistettu merkittäviä supistuksia.

Jos haluamme, että Pieksämäen ääni kuuluu jatkossakin hyvinvointialueen päätöksenteossa, on tärkeää äänestää oman paikkakunnan edustajia. Siksi toivon, että pieksämäkeläiset aktivoituvat jälleen tulevissa aluevaaleissa. Meidän on varmistettava, että sosiaali- ja terveyspalvelut jakautuvat tasapuolisesti koko Eloisan alueella.

Ensi valtuustokauden keskeisimpiä painopisteitä tulevat olemaan Vaalijalan erityisaseman turvaaminen, jossa Pieksämäen valtuutettujen paikallistuntemuksella tulee olemaan tärkeä rooli. Myös henkilöstöresurssien suuntaaminen entistä enemmän vanhuspalveluihin, lähi- ja peruspalveluiden vahvistaminen sekä palo- ja pelastustoimen kattavien palveluiden ylläpitäminen, tulevat olemaan valtuuston työlistalla.

Mira Ilmoniemi
Etelä-Savon hyvinvointialueen valtuuston 1. varapuheenjohtaja (kok.)

Puheenvuoro on julkaistu Pieksämäen Lehdessä 4.3.2025