Historiikki 1922-2012

Yhdistyksen alkutaival

Pieksämäelle perustettiin huhtikuun 17. päivänä 1922 eli 90 vuotta sitten Pieksämäen Kansallisseura kokoomuslaisesti ajattelevien kansalaisten aatteelliseksi yhdistykseksi. Alussa toiminta keskittyi valtiollisiin vaaleihin, mutta myöhemmin toiminnan painopiste on varsin voimakkaasti suuntautunut myös kunnallisvaalien ja kunnallispolitiikan puolelle.

Perustavassa kokouksessa Pieksämäen Kansallisseuralle valittiin johtokunta, johon kuuluivat seuraavat henkilöt: maanviljelijä Mauri Tuomela, kirkkoherra K. Salovaara, kauppias Oskar Markkanen, kauppias Arvi Tammilehto, rouva Aino Cauton, rouva Hanna Winblad, kauppias A. Kaipainen ja rautatievirkamies Hartikainen. Puheenjohtajaksi johtokunta valitsi Mauri Tuomelan, varapuheenjohtajaksi K. Salovaaran ja rahastonhoitajaksi Oskar Markkasen.

Alkuvuosien pöytäkirjoja tarkasteltaessa havaitaan, että toiminta aina vuoteen 1936 saakka oli varsin hiljaista, mutta kun yhdistyksen jäsen Arvi Tammilehto oli vuonna 1924 kunnanvaltuuston puheenjohtajana ja yhdistyksen puheenjohtaja Mauri Tuomela hoiti Pieksämäen pitäjän raha-asioita, niin voidaan olettaa yhdistyksen näkemysten tulleen esille myös kunnallishallinnossa.

Pieksämäen pitäjästä erosi keskustaajama ja aseman seutu vuoden 1930 alusta lukien Pieksämän kauppalaksi. Johtokunnan pöytäkirjat eivät kerro, toimiko Kansallisseura aktiivisesti asiassa, mutta kun puheenjohtaja Tuomela siirtyi hoitamaan kauppalan raha-asioita ja myöhempi pitkäaikainen puheenjohtaja varatuomari Aarne Morja oli kauppalaa valmistelevan toimikunnan jäsen, niin oletettavasti yhdistyskin on toiminut asiassa aktiivisesti.

Pieksämäen Kansallisseura toimi edelleen seudulla olevien molempien kuntien puolella. Pöytäkirjojen valossa vuosi 1936 oli vilkas vuosi. Johtokunta uusiutui ja puheenjohtajaksi valittiin metsäkoulunjohtaja Lauri Leivo sekä tarmokkaaksi sihteeriksi rehtori K. A. Meriluoto, jonka ansioksi voidaan lukea tapahtumien tarkka kirjaaminen.

Pieksämäen pitäjän puolella kunnalliselämä lienee ollut sopuisaa, koska eräässä pöytäkirjassa todetaan porvarillisten puolueiden olleen samalla vaalilistalla. Kokoomuslainen näkemys huomioitiin kunnallisessa päätöksenteossa myös maalaiskunnan puolella, sillä yhdistyksen puheenjohtaja Lauri Leivo oli maalaiskunnan valtuuston puheenjohtaja vuosina 1932 – 1933 ja vuodesta 1937 aina vuoteen 1949.

Kauppalan alueella kunnalliselämässä vuoden 1936 vaaleissa elettiin muutosten aikaa. Kokoomus oli ollut ainakin valtiollisissa vaaleissa vaaliliitossa IKL:n kanssa, mutta nyt vaaliliittoa ei syntynyt ja Kokoomus sai 7,8 prosenttia äänistä ja kaksi kauppalanvaltuutettua ja kolmaskin paikka oli ”hilkulla” vuosikertomuksen mukaan.

Vuoden 1936 pöytäkirjoista ilmenee myös, että yhdistyksen ensimmäisestä puheenjohtajasta Mauri Tuomelasta oli tullut kunnallisneuvos.

Vuoden 1936 ensimmäisestä pöytäkirjasta voidaan lukea seuraava teksti ”päätettiin järjestää puhetilaisuus, johon päätettiin pyytää rouva Eini Korpela soittamaan pianonsoittoa ja muuta musiikkia ei tarvita.” Lisäksi pyydetään piirin kautta kaksi puhujaa ja päätettiin ilmoittaa tilaisuudesta sanomalehdissä Pieksämäki ja Pieksämäen Sanomat.

Kauppalasta kaupungiksi vasemmiston valtakaudella

Sotien ajan asioita niin kunnalliselämässä kuin johtokunnassakin hoitivat vuonna 1936 valitut henkilöt. Vuonna 1947 johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin varatuomari Aarne Morja, joka sitten toimikin puheenjohtajana 12 vuoden ajan. Samanaikaisesti johtokuntaan valittiin johtaja Antti Tiainen. Morja ja Tiainen olivatkin sitten kunnalliselämän keskeiset kokoomuslaiset vaikuttajat pitkälle 1960 luvulle saakka. Yhdistys valitsi Morjan 1958 vuosikokouksessa kunniapuheenjohtajaksi, joten seuran keskuudessa hänen panostaan todella arvostettiin.

Vuoden 1950 kunnallisvaaleissa vasemmistopuolueet saivat enemmistön valtuustossa. Eivät vaalit ilmeisesti kokoomuksenkaan kannalta huonosti menneet, koska puolue sai seitsemän valtuutettua 23 valtuutetusta. Vasemmisto piti sitten varsin suvereenisti valtaa aina vuoden 1980 loppuun saakka.

Kauppala muuttui kaupungiksi vuoden 1962 alusta ja yhdistyksenkin johtokunnassa tapahtui muutoksia. Opettaja Jouko Salminen tuli yhdistyksen puheenjohtajaksi. Salminen toimi yli 20 vuotta aktiivisesti kunnallis- ja valtakunnanpolitiikassa, yhdistyksen puheenjohtajana, Mikkelin läänin Kokoomuspiirin puheenjohtajana sekä myös Kokoomuksen valtakunnallisilla luottamuspaikoilla.

Saatuaan vallan vasemmisto ei juuri muita kuunnellut, vaan aina vaalien jälkeen valtuuston, hallituksen ja tärkeitten lautakuntien puheenjohtaja valittiin vasemmistosta ja toiselle puolelle jäi valittavaksi varapuheenjohtajan paikka. Salminen toimi valtuuston I varapuheenjohtajana usean vaalikauden ajan.

Työtä valtuuston voimasuhteiden vaihtamiseksi

Yhdistyksen puheenjohtajana 10 vuoden ajan toiminut Jouko Salminen siirtyi johtokunnan jäseneksi ja vuoden 1972 ajan puheenjohtajuutta hoiti Kalevi Karjalainen varapuheenjohtajana valitun puheenjohtajan poistuttua heti vuoden alussa pois paikkakunnalta.

Vuonna 1972 valittu Pieksämäen Kansallisseuran johtokunta pohdiskeli, miten yhdistyksen näkemykset tulisivat paremmin huomioon otetuiksi kunnallispolitiikassa. Johtokunnan käsityksen mukaan yhteys Kokoomusta edustaviin valtuutettuihin oli heikko ja pöytäkirjojen mukaan todettiinkin, että yhdistyksen johtokunnan jäsenet käyvät ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa. Lisäksi pyrittiin oikeisto- tai porvaripuolueiden vaaliliittoon valtuuston voimasuhteiden muuttamiseksi. Tätä työtä jatkettiin seuraavan nelivuotiskauden ja yhdistyksen aktiivinen toiminta johtikin vuoden 1976 vaaleissa kaikkien ei-sosialististen puolueiden vaaliliittoon. Tosin oikeisto ja porvari -nimityksiä uskallettiin käyttää vain sisäisessä tiedottamisessa.

Vuoden 1976 vaaleissa vaaliliitto sai hyvän tuloksen ja vasemmiston enemmistö kutistui valtuustossa yhteen paikkaan. Yhdistyksemme toimesta esitettiin eri puheenjohtajan paikkojen tasapuolista jakoa, mutta vasemmiston taholta ajatus torjuttiin ja he nimesivät puheenjohtajat kaikkiin tärkeisiin luottamustoimiin.

Kalevi Karjalainen oli puheenjohtajana aina vuoden 1977 loppuun asti, mutta kun hänet valittiin Kokoomuksen Mikkelin piirin puheenjohtajaksi, niin lomamatkalla ollut yhdistyksen rahastonhoitaja metsäteknikko Kauko Hämäläinen valittiin puheenjohtajaksi. Perusteena ”ei kieltäytynyt, kun ei ollut paikalla”. Hämäläinen toimi puheenjohtajana 1978 – 1984 ja vuosina 1987 sekä 1989. Hämäläisen tunnuslauseena oli ”vaalien mainostamiseen käytetään rahaa sen verran kun yhdistyksen kassassa on ja vielä pitää vähän jäädäkin”.

Vuoden 1980 vaaleissa ei yrityksistä huolimatta aiempaa ei-sosialistien vaaliliittoa saatu aikaiseksi, mutta Kokoomuksen hyvä vaalimenestys, peräti yli 24 prosenttia annetuista äänistä ja SMP:n nousu Pentti Skönin siirryttyä SKDL:n riveistä SMP:hen muuttivat valtuuston enemmistön käytävän oikealle puolelle. Oli aika maksaa potut pottuina ja niinpä ei-sosialistit ottivat kaikki tärkeät puheenjohtajuudet. Yhdistyksen jäsenistä Kalevi Karjalaisesta tuli valtuuston puheenjohtaja, Lauri Pölläsestä hallituksen puheenjohtaja ja Kauko Hämäläisestä teknisen lautakunnan puheenjohtaja.

Valtuuston puheenjohtajuus olikin sitten Pieksämäen Kokoomuksen mandaattina aina vuoden 2000 loppuun eli 20 vuoden ajan. Luottamustointa hoiti apulaisnimismies Kalevi Karjalainen 17 vuotta ja rehtori Mikko Laakso kolme vuotta.

Puheenjohtajuus kiinnosti

Voidaan todeta, että 1980-luvulla yhdistyksen johtokunnan aktiivinen työ ja jäsenkunnan aktiivisuus johtivat Pieksämäen kaupungissa kunnalliselämässä muutoksiin, jonka myötä kokoomuslaisesti ajattelevat pääsivät merkittäville luottamuspaikoille. Kun he olivat yhdistyksen johtokunnassa, niin yhdistyksen kannanotoille tuli uutta painavaa merkitystä. Koska kaupungin virkamieskunta oli voimakkaasti vasemmistolainen, niin monta mielenkiintoista voimankoitosta käytiin.

Pieksämäen maalaiskunnan vuosikausia torkuksissa ollut yhdistys oli vuonna 1976 aktivoitunut, joten Pieksämäen Kokoomukseksi nimensä muuttanut yhdistys keskittyi kunnallistoimintaan kaupungin alueella ja tietysti kaikissa valtiollisissa vaaleissa oli ehdolla myös yhdistyksen jäseniä, joitakin kertoja kaksikin yhtaikaa.

Myös yhdistyksen puheenjohtajuus kiinnosti aikaisempaa enemmän ja niinpä puheenjohtajuudesta kuin myös johtokunnan jäsenistä jouduttiin äänestämään. Vuodelle 1985 valittiin äänestyksen jälkeen puheenjohtajaksi toimitusjohtaja Pekka Seppä, samoin vuodelle 1986. Sitten äänestyksen jälkeen Kauko Hämäläinen ja Pekka Seppä olivat vuorovuosina puheenjohtajana. 1990 puheenjohtajana oli taasen Pekka Seppä vuoden 1995 loppuun. Näinäkin vuosina kerran puheenjohtajuudesta äänestettiin Sepän ja lehtori Sinikka Kahilan välillä. Vuonna 1996 valittiin yksimielisesti puheenjohtajaksi terveyskeskuslääkäri Juhani Keinonen, joka sitten hoiti puheenjohtajuutta vuoden 2000 loppuun.

Myös johtokunnan jäsenyys kiinnosti ja vuosittain paikoista äänestettiin. Parhaimmillaan äänestykseen osallistui yli 50 yhdistyksen jäsentä.

Uusi vuosituhat

Pieksämäen seudulla alkanut vuosisata on ollut monien muutosten aikaa. Jo aikaisemmin Virtasalmen Kokoomusyhdistys lakkautui ja yhdistyksen nimi muutettiin Pieksämäen Seudun Kokoomukseksi, jotta kuntavaaleja voitiin hoitaa kaupungista käsin. Pieksämäen kaupungin ja maalaiskunnan yhdistämistä ajettiin yhdistyksemme toimesta voimakkaasti, mutta rukkaset tuli ja sen jälkeen aivan yllättäen v. 2004 Pieksämäen maalaiskunta, Virtasalmi ja Jäppilä yhdistyivät omaksi kunnaksi nimeltään Pieksänmaa. Lopulta sitten Pieksänmaa ja kaupunki yhdistyivät v. 2007. Maalaiskunta, Virtasalmi ja Jäppilä olivat Suomen Keskustan hallitsemia kuntia, joten asetelma kunnallisvaalien osalta ei Kokoomuksen kannalta ole kuntaliitoksen jälkeen ollut kovin herkullinen.

Yhdistyksen puheenjohtajana toimi vuosina 2001 – 2004 toimitusjohtaja Pirkko Kivinen, jonka johdolla vuonna 2002 vietettiin yhdistyksen 80-vuotisjuhlaa ja juhlapuhujana oli kansanedustaja Jyrki Katainen. Seuraavana puheenjohtajana vuodesta 2005 jatkoi rehtori Mikko Laakso vuoteen 2011. Vuoden 2012 alusta puheenjohtajana aloitti yrittäjä Heikki Skyttä, joka toimi yhdistyksen puheenjohtajana aina kesään 2015 asti.

Yhdistyksen täyttäessä 90 vuotta 2012 elimme historiallisessa tilanteessa, jossa Kokoomus on useiden vaalivoittojen jälkeen Suomen suurin puolue, meillä on kokoomuslainen pääministeri Jyrki Katainen ja kokoomuslainen presidentti Sauli Niinistö.

Paluu juurille

Pieksämäen kaupunkia ympäröivien kuntien Jäppilän, Pieksämäen maalaiskunnan ja Virtasalmen hitsauduttua ensin Pieksänmaaksi ja kuntaliitosvuosien jälkeen taas yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, Pieksämäen kaupungiksi, myös yhdistyksen nimi palautettiin aiempaan muotoon Pieksämäen Kokoomus ry.

Myös uuden vuosituhannen neljäs puheenjohtaja olikin vanha tuttavuus, sillä 1980- ja 1990-luvuilla useita vuosia puheenjohtajana toiminut Pekka Seppä teki paluun nuijan varteen.

Kevään 2017 vuosikokouksessa yhdistys sai kautta aikain toisen naispuheenjohtajan, kun kuntapolitiikassa aktiivinen Jaana Leskinen valittiin yhdistyksen 12. puheenjohtajaksi.

95-vuotisjuhlavuonna 2017 presidentti Niinistö istui yhä ensimmäistä kauttaan, mutta eduskunnassa pääministeripuolueena toimi Suomen Keskusta. Kokoomus menestyi tuttuun tapaan kuntavaaleissa ja piti paikkansa Pieksämäen kolmanneksi suurimpana valtuustoryhmänä. Saimme myös kaupunginvaltuuston puheenjohtajuuden valtuustokauden kahdeksi ensimmäiseksi vuodeksi ja paikalle nimettiin yhdistyksen puheenjohtaja Jaana Leskinen.

Yhdistyksen puheenjohtajat kautta aikain

  1. Mauri Tuomela 1922-1930
  2. Lauri Leivo 1930-1947
  3. Aarne Morja 1947-1961
  4. Jouko Salminen 1962-1971
  5. Kalevi Karjalainen 1972-1977
  6. Kauko Hämäläinen 1978-1984, 1987, 1989
  7. Pekka Seppä 1985-1986, 1988, 1990-1995, 2015-2017
  8. Juhani Keinonen 1996-2000
  9. Pirkko Kivinen 2001-2004
  10. Mikko Laakso 2005-2011
  11. Heikki Skyttä 2012-2015
  12. Jaana Leskinen 2016-2018
  13. Pekka Valtari 2019-2020
  14. Mira Ilmoniemi 2021-..

– – – –
Historiikin laati kunnallisneuvos Kalevi Karjalainen 2012. Sen päivitti 2017 Heikki Skyttä. Lopun puheenjohtajalistaus päivitetty 2022.