Pieksämäen Kokoomusnaiset ry:n 40-vuotisjuhlahistoriikki 1965-2005

EPILOGI

Tämä 40-vuotishistoriikki on kaksiosainen. Ensimmäinen osa, toimintavuodet 1965-1990, perustuu Eila Hulkkosen Pieksämäen Seudun Kokoomuksen naiset ry:n 25-vuotisjuhliin 16.9.1990, laatimaan ansiokkaaseen historiikkiin. Teksti on suurelta osin sen suoraa referointia. Toinen osa, toimintavuodet 1991-2005, perustuu allekirjoittaneen yhdistyksen asiakirjoista keräämään ja työstämään materiaaliin.

Parhaimmat kiitokset Eila Hulkkoselle suurenmoisesta avusta. 25-vuotishistoriikin lisäksi sain käyttööni paljon autenttista ja hyvässä järjestyksessä olevaa aineistoa. Kiitokset myös Sirpa Pulkkiselle, joka luovutti käyttööni 1980-luvun lopun ja 1990-luvun aineiston, jota hän on uskollisesti säilyttänyt, monen monta mappia ym.

Maiju Laakso, 2005

I. NAISYHDISTYKSEN ENSIMMÄINEN NELJÄNNESVUOSISATA, TOIMINTAVUODET 1965-1990

Yhdistyksen perustamisen taustaa

Perustava kokous pidettiin 24.2.1965 ja yhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin 30.6.1965 Pieksämäen Kansalliset Naiset ry-nimisenä, kotipaikkana Pieksämäen kaupunki.

Kaupunkimme ensimmäinen kokoomusyhdistys, Pieksämäen Kansallisseura ry, aloitti toimintansa jo 1920-luvulla. Se on merkitty yhdistysrekisteriin 27.4.1922.

Kansallisseuran yhteydessä oli jo pitkään toiminut Naiskerho, jonka perustava kokous pidettiin Pieksänlinnan ravintolassa 21.2.1955. Sitä voidaan perustellusti pitää rekisteröidyn kokoomusnaisten yhdistyksen edeltäjänä.

Kansallisseuran Naiskerhon toiminnasta

Perustavassa kokouksessa 21.2.1955 oli koolla 12 naista, jotka päätyivät kerhon perustamiseen yksimielisesti. Puhetta johti Kyllikki Salovaara. Kerho toimi 21.2.1955-22.4.1974. Naiskerhon puheenjohtajana toimi alkuun Kyllikki Salovaara aina vuonna 1958 tapahtuneeseen kuolemaansa asti. Sen jälkeen tehtävää hoiti Salli Hukkinen vuoden 1971 alkupuolelle, kunnes muutti Helsinkiin. Viimeiset kolme vuotta puheenjohtajana toimi Ulla Mörönen.

Naiskerho toimi erittäin vilkkaasti, kokouksia oli lähes kuukausittain. Ne olivat useimmiten ompeluiltoja jäsenten kodeissa. Kokouksista pidettiin pöytäkirjaa. Paljon tehtiin myös retkiä, järjestettiin juhlia ja arpajaisia, joiden tuotto luovutettiin Kansallisseuralle. Naiskerho huolehti myös Kansallisseuran jäsenmaksujen keräämisestä. Mukana oli aina paljon jäseniä, joukossa monia tunnettuja pieksämäkeläisnaisia. Joskus pyydettiin jopa miehet mukaan. Siihen aikaan omistettiin aikaa keskinäiselle kanssakäymiselle, yhteisöllisyyttä oli paljon enemmän kuin nykyisin.

Pöytäkirjoista löytyy maininta, kuinka vuonna 1962 lähetettiin Kansallisille nuorille ”äidillinen kirje, jossa kehotettiin aktiivisempaan toimintaan”. Toukokuussa 1964 11 kuntoilijaa käveli kaupungista Nikkarilan Metsäopiston maisemiin Helmi Linnalan vieraiksi ja vielä takaisinkin. Vuoden 1965 vuosikokouksessa päätettiin ompeluiltojen tunnukseksi ottaa ”Syöden solakaksi”. Suositeltiin, että ”kahvileipää ei saa olla enempää kuin kahta sorttia ja sokeritautisille pitää olla sokeritonta kahvileipää”.

Rekisteröidyn yhdistyksen perustaminen

Jo Naiskerhon toiminnan alkuaikoina 1950-luvulla ja 1960-luvun alkupuolella Kokoomuksen Naisten liitosta tuli useita kehotuksia kerhon rekisteröimiseksi, mutta ne eivät saaneet aluksi vastakaikua. Tammikuussa, 18.1.1965, Salli Hukkinen kertoi kansanedustaja Irma Hamaran terveiset ja kehotuksen perustaa Pieksämäelle Kokoomuksen Naisten Liiton Pieksämäen paikallisosasto. Keskustelun jälkeen asia jätettiin Salli Hukkisen käsiteltäväksi.

”Silloin alkoi tapahtua. Salli Hukkista voimme täydellä syyllä pitää yhdistyksemme äitinä”, toteaa Eila Hulkkonen 25-vuotishistoriikissaan. Salli Hukkinen tuli paikkakunnalle 1950-luvulla ja toimi alkuun Nikkarilan kuulovammaisten ammattikoulun johtajana, myöhemmin luonnonhistorian ja maantiedon vanhempana lehtorina Pieksämäen yhteislyseossa. Kun syksyllä 1964 mieheni kanssa tulin Pieksämäelle, oli meillä ilo kohdata hänet läheisenä työtoverina. Hän oli monessa suhteessa mittava nainen. Salli vietti eläkepäivänsä Helsingissä, jossa saavutti yli 90 vuoden iän.

Perustava kokous

Yhdistyksen perustava kokous pidettiin ylihoitaja Sirkka-Liisa Sillanpään kodissa Peiponkatu 4:ssä. Läsnä oli 12 henkilöä. Puhetta johti Salli Hukkinen ja sihteerinä toimi Sirkka-Liisa Sillanpää. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Ulla Mörönen ja Helvi Väisänen. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Sirkka-Liisa Sillanpää, johtokunnan jäseniksi Salli Hukkinen, Anna-Riitta Vilpponen (sihteeri), Kyllikki Jantunen, Mirjam Salovaara, Kaija-Leena Jekunen, Toini Saari ja Anni Puusaari. Tilintarkastajiksi tulivat Kyllikki Partanen ja Kerttu Kärkkäinen (varalle Ulla Mörönen ja Helvi Väisänen).

Kansanedustaja, agronomi Irma Hamara oli läsnä ja piti poliittisen katsauksen toivottaen samalla uudelle yhdistykselle onnea ja menestystä. Hän toivoi myös, että yhdistys toimisi tasoittavana ja yhdistävänä Kansallisen Kokoomuksen tavoitteita edistävänä paikallisosastona Pieksämäen kaupungissa.

Yhdistyksen nimi ja säännöt on hyväksytty koko 40-vuotiskaudella 1965-2005 kaikkiaan neljä kertaa:

Vuonna 1965 Pieksämäen Kansalliset Naiset ry

Vuonna 1972 Pieksämäen Kokoomuksen Naiset ry

Vuonna 1983 Pieksämäen Seudun Kokoomuksen Naiset ry

Vuonna 2003 Pieksämäen Seudun Kokoomusnaiset ry

Toimihenkilöt, jäsenistö 1965-1990

Puheenjohtajina ovat toimineet Sirkka-Liisa Sillanpää 1965-31.1.1968, Mirjam Salovaara 1969-1975, Eila Hulkkonen 1976-1989 ja Eila Hokkanen 1990-1992.

Varapuheenjohtajina ovat toimineet Salli Hukkinen 1965-1966 ja 1969-1970, Mirjam Salovaara 1967-1968 ja 1976-1989, Anni Puusaari 1971, Anja Liukkonen 1972-1974, Eila Hokkanen 1975 ja

Seija Hietakangas 1990-1995.

Sihteerinä ovat toimineet Anna-Reetta Vilpponen 1965, Kaija Jekunen 1966-30.11.1966, Aino Huovinen 1.12.1966-1969, Eila Hulkkonen 1970-1975, Mirja Koistinen 1976-1986 ja Anja Reponen 1987-1991.

Taloudenhoitajina ovat toimineet Kyllikki Jantunen 1965-1975, Eila Hokkanen 1976-1989 ja

Sirpa Pulkkinen 1990-1992.

Johtokunnan / hallituksen jäsenyyttä on hoitanut 25 ensimmäisen vuoden aikana 26 henkilöä.

Jäsenistön perusjoukon muodostivat Kansallisseuran Naiskerhon jäsenet, ensimmäisenä vuonna 22 jäsentä. Jäsenmäärä nousi vähitellen, niin että esim. vuonna 1970 oli jo 66 jäsentä ja vuonna 1972 peräti 80. Kun päällekkäisjäsenyys purettiin v. 1974, jäsenmäärä laski. Esim. v. 1975 oli jäseniä oli 59. 1970-luvun lopulla jäsenmäärä laski alle 40, mutta vuonna 1990 oli kirjoilla 42 maksanutta jäsentä.

Päällekkäisjäsenyyden purkaminen

Kokoomusjärjestöjen suhteen oli Pieksämäellä 1960-luvun lopulla ja 1970 alussa varsin sekava tilanne. Täällä oli monta yhdistystä, oli Kansallisseura (myöhemmin Pieksämäen Kokoomus) ja sen Naiskerho, Kansalliset Naiset (myöhemmin Kokoomuksen Naiset) ja vielä Kansalliset Nuoret. Monet saattoivat maksaa jäsenmaksun useaan yhdistykseen.

Tilanteen selkiyttämiseksi ryhdyttiin toimiin. Ilmeisesti käsky tuli Helsingistä, ja päällekkäisjäsenyys purettiin 1974 alkuun mennessä. Kukin joutui ratkaisemaan mille yhdistykselle jäsenmaksunsa maksoi. Tässä vaiheessa moni nainen meni miehensä mukana Kansallisseuran jäseneksi, joten naisyhdistyksen jäsenmäärä laski.

Poliittinen toiminta

Naisyhdistyksen päätavoitteita on aina ollut tasa-arvon edistäminen ja naisten saaminen poliittisten päättäjien joukkoon.

Valtuustossa yhdistyksen jäsenistä toimi ensimmäisenä Salli Hukkinen ainakin vuodesta 1961 lähtien. Silloin Pieksämäki oli vielä kauppala, sillä kaupunkioikeudet saatiin vuonna 1962. Valtuustossa oli 31 jäsentä ja vain viisi heistä oli naisia. Salli Hukkinen jatkoi valtuustossa vielä vuosina 1962-1969.

Mirjam Salovaara tuli valituksi kaupunginvaltuustoon vuonna 1969 ja jatkoi kolme kautta aina vuoden 1980 loppuun. Eila Hulkkonen oli valtuustossa yhtäjaksoisesti peräti 20 vuotta, vuodesta 1973 vuoden 1992 loppuun. Eila Hokkanen oli jäsen kahteen otteeseen vuosina 1981-1984 ja udelleen 1989-1992. Eila oli myös valtuuston varajäsenenä 1977-1980. Sirkka Ropponen-Ollikainen oli varajäsen 1989-1992.

Mainittakoon, että vuonna 1973 toimintansa aloittanut kaupunginvaltuusto oli Helsingin jälkeen Suomen naisvaltaisin: naisia oli peräti 36%. Samaan lukemaan ylsi Äänekoski. Tätä taustaa vasten ajateltuna vuoden 2004 kunnallisvaalien tulos antaa aihetta pohdiskeluun. Naisten osuus tämän kauden Pieksämäen kaupunginvaltuustossa on vain 28,6%, kun Suomen keskiarvo on 35,2%. Kokoomusryhmän kahdeksasta valtuutetusta vain yksi on nainen (Seija Hietakangas).

Kaupunginhallituksessa ensimmäinen yhdistyksemme jäsen oli Eila Hulkkonen, aluksi varajäsen 1977-kesään 1980 asti, sitten varsinainen jäsen 27.5.1980-1984. Eila Hokkanen toimi varajäsenenä 1981-1984 sekä 1987-1988. Maija-Liisa Saarinen aloitti kaupunginhallituksessa vuonna 1985 ja toimi siellä aina kuolemaansa 6.1.1986 asti. Hän osallistui vielä vuoden 1985 viimeiseen kaupunginhallituksen kokoukseen.

Anja Reponen oli kaupunginhallituksen varajäsen 1989-1991.

Muut luottamustoimet

Yhdistyksemme jäseniä oli mukana monissa muissa kunnallisissa luottamustoimissa. Kaikkia ei tässä pysty luettelemaan. Mainittakoon kuitenkin, että Eila Hokkanen oli ensimmäinen tekniseen lautakuntaan valittu nainen, hän oli jäsen 1989–1992. Seurakunnan luottamustoimissa on myös aina oltu mukana. Kirkkovaltuustossa ovat pitkiä aikoja kuuluneet mm. Eila Hulkkonen ja Eila Hokkanen sekä Mirjam Salovaara, myöhemmin myös Seija Hietakangas ja Sirpa Pulkkinen. Eila Hulkkonen on kuulunut myös kirkkoneuvostoon 1970–1974 sekä 1977–1990 sekä ollut kirkolliskokousedustaja vuosina 1982–1992.

Aloitteita

Aloitteita kunnallisille luottamuselimille tehtiin useita 25 ensimmäisen toimintavuoden aikana. Osa niistä toteutui, osa ei johtanut tulokseen. Toteutuneista mainittakoon mm. Mirjam Salovaaran v. 1973 jättämä aloite, jossa ehdotettiin kaupungin siivoustyön keskittämistä. Se toteutui vuonna 1986. Yhdistyksen silloinen varapuheenjohtaja, kotitalouslautakunnan puheenjohtaja Anja Liukkonen teki aloitteen pesutuvan/mattopesulan perustamisesta, ilmeisesti jo v. 1973. Se toteutui v. 1983. Vuonna 1988 tehtiin aloite leikkijunan saamiseksi välille Asemanlahti – Nukkekoti lasten ja matkailijoiden iloksi. Se toteutui jo samana kesänä, kun VR:ltä vuokrattiin Ville-Höyry kuljettajineen. Toiminta jatkuu vähän laajentuneena kesäaikana vieläkin.

Yhteistyö muiden poliittisten naisjärjestöjen kanssa

Monissa aloitteissa oltiin yhteistyössä paikkakunnalla silloin toimineiden muiden poliittisten naisjärjestöjen kanssa. Niitä olivat SKDL:n, myöhemmin Vasemmistoliiton naisjärjestö (perustettu 1945), Sos. Dem. Naiset (1961–1996) sekä Keskustan Naisjärjestö. Yhteistyötä oli mm. uuden seurakuntakeskuksen sisustamisessa (v. 1968), musiikkikouluasiassa ja Poleenin satuhuoneen mattojen hankinnassa.

Toiminta kokoomusjärjestöissä ym.

Valtakunnan taso

Kokoomuksen Naisten Liiton liittovaltuustossa ovat toimineet Salli Hukkinen 1969–1971, Eila Hulkkonen 1971–1973 sekä Mirjam Salovaara 1973–1974.

Puoluevaltuustoon on kuulunut varajäsenenä Eila Hulkkonen 1975–1981. Hän oli myös puolueneuvoston jäsen v. 1975 sekä varajäsen 1976–1984. Eila Hulkkonen oli eduskuntavaaliehdokas v. 1975 ja Eila Hokkanen vuonna 1987. Kumpikin on ollut myös presidentinvalitsijamiesvaaleissa ehdokkaana.

Läänin taso

Kokoomuksen Naisten Mikkelin maakuntaliitossa ovat toimineet Salli Hukkinen ja vuoden 1970 jälkeen liiton muututtua Kokoomuksen Naisten Mikkelin piiriksi, Mirjam Salovaara ja Eila Hulkkonen, myöhemmin Mirja Koistinen, Heini Aaltonen ja Eila Hokkanen.

Mikkelin läänin Kokoomus ry:n piirivaltuustoon ovat kuuluneet Eila Hulkkonen 1974–1977, Mirja Koistinen 1978–1981, Heini Aaltonen 1982, Anja Savola 1984, Eila Hokkanen 1985–1990. Eila Hokkanen toimi varapuheenjohtajana 1990 ja ensimmäisenä yhdistyksen edustajana piirihallituksessa 1990.

Naisten Liiton ansio- ja harrastusmerkkejä jaettiin useaan kertaan. Perustajajäsen Mirjam Salovaara sai vuonna 1989 ensimmäisenä yhdistyksen jäsenenä kultaisen ansiomerkin. Eila Hulkkonen sai kultaisen ansiomerkin 25-vuotisjuhlassa Poleenissa 16.9.1990. Kolmas kultainen ansiomerkki luovutettiin v. 1997 Kyllikki Jantuselle, joka on perustajajäsen ja toimi mm. 10 vuotta rahastonhoitajana. Neljännen kultaisen ansiomerkin on saanut Mirja Koistinen v. 2002.

Muu toiminta

”Myötäelämistä, osallistumista, näitä asioita olemme yhdistyksemme toiminnassa toteuttaneet”, näin toteaa Eila Hulkkonen 25-vuotishistoriikissaan. Vierailut ja tutustumiskäynnit kuuluivat joka vuosi tärkeänä osana yhdistyksen toimintaan. Käytiin vanhainkodissa, tutustuttiin oman paikkakunnan yrityksiin, käytiin Kyyhkylässä ja Mikkelin keskussairaalassa. Tehtiin myös retkiä paikkakunnan ulkopuolelle. Käytiin eduskuntatalossa, Tampereella, Teiskossa, Tikkakosken ilmailumuseossa, Tiedekeskus Heurekassa ja Varkaudessa Ulla Lehtosen ekotaloon ja puutarhaviljelyyn tutustumassa.

Juhlia järjestettiin paljon, yksin ja yhdessä Pieksämäen Kokoomuksen kanssa. 5-vuotisjuhlassa paloaseman pihassa sijainneessa kerhohuoneessa (rakennus on jo purettu) vieraili maisteri Kirsti Heikinheimo Helsingin Kokoomusnaisista. 10-vuotisjuhlassa vanhalla kaupungintalolla oli vieraana Salli Hukkinen. Historiikin esitti Mirjam Salovaara. 20-vuotisjuhlat kuitattiin kahvitarjoilulla samassa paikassa. Mannekiininäytökset tulivat mukaan kuvioihin Mirja Koistisen aloitteesta 1980-luvulla. Esimerkiksi 23.11.1986 oli Savonsolmussa suuri muotinäytös, jossa yhdistyksen jäsenet ja perheenjäsenet, yhteensä n. 20 mannekiinia, esittelivät paikkakunnan liikkeiden kauden asuja, meikkejä ja kampauksia. Näytöksen juonsi Johanna Salovaara, josta myöhemmin tuli tunnettu muodin ammattilainen.

Seuraavana vuonna, 7.3.1987, järjestettiin vanhalla kaupungintalolla mittava näyttely, ”Kodin kätköstä – kauniita seinävaatteita”. Esillä oli myös Anja Reposen kokoama kirjanäyttely. Yleisöä kävi runsaasti.

Kuten edellä olevasta käy ilmi, Pieksämäen Kokoomuksen Naiset ry:n toiminta oli sen ensimmäisen 25-vuotiskauden aikana todella vilkasta ja monipuolista. Sitä johtivat ”vahvat naiset”. Niinpä oli hyvä syy viettää arvokasta juhlaa uudessa kulttuurikeskus Poleenissa 16.9.1990. Juhlapuhujana oli Kokoomuksen Naisten Liiton puheenjohtaja Ritva Laurila. Yleisöä oli juhlassa runsaasti. Jumalanpalvelus ja sankarihaudoilla käynti kuuluivat myös ohjelmaan.

II. TOIMINTAVUODET 1991-2005

Yleistä

Yhdistyksemme toiminnassa voitaisiin 1990-lukua luonnehtia murrosajaksi. Vuosikymmenen alkupuolella oli kuohuntaa, tuli erimielisyyksiä mm. luottamushenkilöpaikoista, mikä johti myös eroamisiin. Toisaalta koko ajan tuli myös tilalle uusia jäseniä harvakseltaan. Murrosaikaa kuvannee myös se, että viimeisen 15 vuoden aikana yhdistyksellä on ollut peräti kahdeksan sihteeriä. Toiminta kuitenkin jatkui ja seestyi 2000-luvulle tultaessa. Aloitteita tehtiin ja kehiteltiin uusia varainhankintatapoja (esimerkiksi hevosvoimatalkoot). Oltiin monessa mukana. Jäsenmäärä laski 1990-luvulla päälle 40:stä noin 20:een (esimerkiksi vuonna 1998 ja 1999 oli 18 maksanutta jäsentä). 2000-luvulla jäsenmäärä on ollut hieman yli 20, vuonna 2004 kirjoilla oli 24.

Toimihenkilöt

Puheenjohtajana toimi vuosina 1990-1992 Eila Hokkanen. Hän muutti vuoden 1992 lopussa miehensä kanssa Helsinkiin pienyrittäjäksi. Vuosina 1993-1998 oli puheenjohtajan nuija Sirpa Pulkkisen kokeneissa käsissä. Vuonna 1999 astui remmiin edellisenä vuonna yhdistykseen liittynyt Leena Meriläinen. Leena olikin varsinainen ”ideageneraattori”, jonka valitettavasti menetimme jo elokuussa 2000 Kuopioon, jonne hänen perheensä muutti miehen työn vuoksi. Leena on kuitenkin säilyttänyt jäsenyytensä, joten meillä on ”etäpääte” Kuopiossa. Leenan jälkeen puheenjohtajaksi lupautui 29.8.2000 pidetyssä kriisikokouksessa Maiju Laakso (varapuheenjohtajan paikalta). Allekirjoittanut lupautui vain vuodeksi, mutta niin vain on noita vuosia kertynyt jo lähes viisi.

Sihteerit ovat vaihtuneet useasti: 1990-luvun alkupuoliskolla sihteerin tehtäviä hoitivat Anja Reponen, Sirpa Pulkkinen, Anne Tenhunen ja Pirjo Koukkari. Vuosina 1996-98 sihteerinä oli Anna-Maija Peiponen, sitten lyhyen aikaa Sari Hänninen ja Marjatta Juppi. Vuodesta 2003 sihteerin tehtäviä on ansiokkaasti hoitanut Sirpa Heiskanen. Hän harjoitteli tehtävää jo vuoden 2002 lopulla.

Rahastonhoitajat sen sijaan eivät ole paljoa vaihtuneet. Kauden alussa, 1990-1992, rahakirstua vartioi Sirpa Pulkkinen ja vuoden 1993 alusta Marjatta Juppi.

Tilintarkastajina ovat 1990-luvun alkupuolella toimineet Elma Ollikainen (vanhin jäsenemme), Meeri Rajaniemi, Liisa Uutinen ja Raili Pyrstöjärvi. 1990-luvun puolivälissä tilintarkastajiksi vakiintuivat Sirkka Hokkanen ja Leena Heinonen, varalla Raili Pyrstöjärvi ja Leila Immonen.

Luottamustehtävät

Kaupunginvaltuustossa kokoomusnaisilla on ollut edustus koko 1990-luvun ajan yhtä kautta luukuun ottamatta (1997-2000). Eila Hokkanen oli jäsen 1989-1992, Eila Hulkkonen 1973-1992, Heidi Heinonen 1993-1996, Sinikka Ropponen-Ollikainen 1993-1996 (erosi yhdistyksestä 30.1.1996) ja Sirpa Pakkala 2001-2004. Seija Hietakangas (erosi yhdistyksestä 30.10.1995) oli ensimmäinen varavaltuutettu 1993-1996. Sirpa Pakkala toimi myös kaupunginvaltuuston toisena varapuheenjohtajana vuosina 2001-2002. Lokakuussa 2004 vaaleissa ehdokkaamme Marjatta Juppi (32 ääntä) ja Sirpa Heiskanen (28 ääntä) eivät vielä yltäneet valtuustoon, Marjatta on kuitenkin yksi varavaltuutetuista.

Kaupunginhallituksessa on kokoomusnaisista jäsenenä toiminut Sirpa Pakkala 2003-2004. Varajäseninä ovat toimineet Seija Hietakangas 1993-1995, Heidi Heinonen 1996-1997 sekä vuoden 2005 alusta Marjatta Juppi.

Lautakuntien toiminnassa kokoomusnaisia on ollut mm sosiaalilautakunnassa (Sirpa Heiskanen 2005-) koululautakunnassa, liikunta- ja nuorisolautakunnassa (Sirpa Pulkkinen pj. 1993-1996, Leena Meriläinen pj. 1997-2000), tarkastuslautakunnassa (Sirpa Pulkkinen 1997-2000, varaj. Marjatta Juppi). Teknisen lautakunnan ensimmäinen naisjäsen oli Eila Hokkanen 1990-luvun taitteessa, Mirja Koistinen jatkoi siinä 1993-1996. Myös asunto- ja pelastuslautakunnassa on ollut jäseniä yhdistyksestämme.

Pieksämäen seudun kansanterveystyön kuntayhtymän luottamustehtävissä ovat olleet mm. Mirja Koistinen ja Raili Pyrstöjärvi 1990-luvun alkupuolella. Marjatta Juppi on ollut 2000-luvulla varajäsen Keski-Savon oppimiskeskuksen hallituksessa

Seurakunnan luottamuselimissä yhdistyksellämme on aina ollut vahva edustus. Kirkkovaltuustossa toimivat 1990-luvulla Eila Hokkanen, Seija Hietakangas, Sinikka Ropponen-Ollikainen, Sirpa Pulkkinen ja Marjatta Juppi (varajäsen 1997-2000). Vuoden 2002 seurakuntavaaleissa kirkkovaltuustoon valittiin Marjatta Juppi (52 ääntä, ääniharava!) ja ensikertalainen Sirpa Heiskanen (34 ääntä). Marjatta on valittu diakoniatyön johtokuntaan ja Sirpa kirkon nuorisotyön johtokunnan puheenjohtajaksi.

Käräjäoikeuden lautamiehenä toimi Liisa Uutinen 1990-luvun alussa. Hänen jälkeensä tehtävää hoiti Raili Pyrstöjärvi kaikkiaan 8 vuotta. Tämän vuoden alusta tehtävään valittiin Marjatta Juppi.

Toiminta kokoomusjärjestöissä

Etelä-Savon Kokoomusnaisten piirihallituksessa olivat 1990-luvun alkupuoliskolla Heini Aaltonen, Anne Tenhunen, Sinikka Ropponen-Ollikainen, Marjatta Juppi ja Kaarina Räsänen. Kerrallaan oli kaksi edustajaa ja heillä varajäsenet. 1990-luvun jälkipuoliskolla edustajiksi vakiintuivat Sirpa Pulkkinen, Marjatta Juppi, Kaarina Räsänen ja Mirja Koistinen. Leena Meriläinen oli kolme vuotta (1998-2000) piirihallituksessa. Marjatta Juppi oli piirin varapuheenjohtaja vuonna 2001. Hän toimi myös yhden vuoden Etelä-Savon Kokoomuksen hallituksessa. Kuluvana vuonna (2005) edustajamme piirihallituksessa ovat Sirpa Pakkala (varalla Virpi Makkonen) ja Sirpa Heiskanen (varalla Sirpa Pulkkinen).

Puoluekokouksiin on aina myös osallistuttu. Kesän 2004 kokouksessa Seinäjoella olivat Eila Hulkkonen ja Sirpa Pakkala.

Kokoomuksen Naisten Liiton liittokokouksissa, nykyisin edustajakokouksissa, on yhdistyksestämme aina ollut edustus. Maiju Laakso on kahtena vuonna (2003, 2004) osallistunut valtakunnallisiin puheenjohtajapäiviin.

Muu toiminta

Vaalityötä on aina tehty innolla varsinkin kunnallis- ja seurakuntavaaleja varten. Viime aikojen vaaleissa on jaettu paljon itse tehtyjä mainoksia ovelta ovelle. Tulostakin on tullut, esim. vuoden 2000 kunnallisvaaleissa saatiin Sirpa Pakkala hyvällä äänimäärällä (67) läpi, vaikka hän olikin ensikertalainen. Monia yhteisiä tempauksia ja tilaisuuksia on järjestetty yhdessä Pieksämäen Seudun Kokoomuksen kanssa, esim. vuoden 1998 eduskuntavaalitilaisuus, jolla tuettiin Tuula Rasimuksen ja Juhani Keinosen kampanjaa, keräsi jopa 600-700 henkeä (kahvikuppien määrästä päätellen). 4.10.2004 pidetyssä kunnallisvaalien toritapahtumassa Kokoomusnaiset huolehtivat taas kahvitarjoilusta.

Helmikuun 1999 vaalitilaisuudessa olivat vieraina Tuula Rasimus (naisten ehdokas Savonlinnasta) ja Sirkka-Liisa Seppälä (ehdokas Kangasniemeltä) sekä Kimmo Sasi.

Opintokerhotoimintaa aloiteltiin vuonna 1991 Heidi Heinosen johdolla. Teemana oli tyylikoulu ja sitä jatkettiin vielä vuonna 1993.

Vuonna 1995 oli ohjelmassa Kiinteydy ja kaunistu-kurssi, vierailukohteina mm. Ompelimo Kati Q ja Kampaamo Paris. Käsityökerho toimi vuosina 1992-1993 Hannele Jormakan johdolla opintokerhona. Työn tuloksia, mm. lasten vaatteita, vietiin Tallinnaan toukokuussa 1992. Savon Solmu-messuilla keväällä 1993 oli myös vaatteita myytävänä.

Monenlaista ohjelmaa on ollut, lukemattomia tutustumiskäyntejä ja retkiä on tehty. Esillä ovat olleet mm. ympäristö- ja jäteasiat, mausteilta (21.8.1993 Hyppelin tiloissa), seurakunta, tanssiurheiluseuran toiminta (6.2.2002), Afrikka-ilta (Maiju Laakson luona 15.10.2003) ja monet muut aiheet, vaikkapa leikkikentän aidan maalaus. Leena Heinosen posliinitalossa on käyty moneen kertaan, kerran Ariteassa (14.4.2004), on oltu Kuopiossa Leena Meriläisen vieraana (2.2.2003 Musik-Cafe-konsertti), vierailtu Sirkka Hokkasen marjatilalla (13.9.1996) sekä Anolan viinitilalla ja Nikkarilan Metsäopistolla (22.4.1998, oppaana Anita Törn). Kauempanakin on käyty: Maaliskuussa 1996 retkeiltiin Helsinkiin eduskuntataloon ja sitten West Side Story katsomaan. Toukokuussa 1999 matkasivat Leena Meriläinen, Kaarina Räsänen ja Anna-Maija Peiponen Kotkaan Naisten Liiton 80-vuotisjuhlakokoukseen.

Vuonna 2002 vietettiin lähimmäisen vuotta ja käytiin vierailulla Koivurannan palvelukodissa huhtikuussa (27.4.) sekä lokakuussa 26.10.) Soiselän palvelukodissa, jonka toiminta lakkautettiin viime vuonna ja potilaat sijoitettiin muualle. Naisten liiton pääsihteeri Taru Tujunen vieraili kevätkokouksessa maaliskuussa 2004.

Leena Meriläinen toi mukanaan ratsastusharrastuksen. Niinpä 6.8.1996 tehtiin ikimuistoinen ratsastusretki Islannin poneilla Toivonharjun luomutilalla Haukivuoren Pohjalahdelle. Osallistujia oli peräti 14, osa perheenjäseniä.

Parina viime vuonna on pidetty muisteluiltoja. Helmikuussa 2003 (5.2.) oltiin vieraina perustajajäsenemme Mirjam Salovaaran luona. Hän muisteli aikaa, jolloin Pieksämäellä oli vain yksi iso seurakunta (seurakuntajako v. 1956). Ilta onnistui niin hyvin, että samasta aiheesta pidettiin vielä lehdistötilaisuus 18.2. Toinen muisteluilta oli Mirjamin luona tämän vuoden helmikuussa (2.2.2005). Mirjam muisteli yhdistyksemme toiminnan alkuaikoja ja kertoi omasta poliittisesta urastaan. Eila Hulkkonen puolestaan kertoi 4.2.2004 Pieksämäen seudun lottien toiminnasta, jota hän on paljon tutkinut.

Kesäretkiä jäsenten mökeille on myös tehty. Mirja ja Veli-Paavo Koistisen mökillä Rummukalla on oltu monta kertaa. Vuonna 2002 (19.8.) vietettiin ihanaa, helteistä iltaa Kaarina Räsäsen mökillä Naarajärven luusuassa. Kahtena viime vuonna (2003 ja 2004) on oltu Maiju ja Mikko Laakson vieraina Kukkarojärven Satupirtin maisemissa.

Yhteistyötä Pohjola-Nordenin kanssa ollut muutamana viime vuotena, mm. Lucia-juhla on kuulunut joulukuun ohjelmaamme. On tehty yhdessä pari retkeä, esim. Marjatta Arolan yrttiviljelmille ja koulumuseoon Kylmämäkeen kesäkuussa 2004 ja oltu tanskalaisten smørrebrødien kurssilla (18.3.2003).

Varainhankinta

Varainhankinnassa siirryttiin uusille urille, kun Leena Meriläisen aloitteesta ruvettiin pussittamaan hyvin palanutta hevosenlantaa ja kuljetettiin pussit ennakkotilausten mukaisesti asiakkaiden oville. Ensimmäinen Hevosvoima-tapahtuma oli 16.5.1996 Kukkaromäessä. Leena Meriläinen ja Sirpa Pulkkinen pussittivat 16.5. ja Marjatta Juppi, Sirpa Pulkkinen ja Seppo Juppi jakoivat pussit lauantaina 18.5. Sen jälkeen Hevosvoima-tapahtuma on ollut joka vuosi. Lantaa saatiin aluksi Roschierilta Mäenpään Kartanosta ja Mirja Niemelän tallilta Vilhulasta, viime vuosina Kieman tallilta Kukkaromäestä. Talkoopäivä on aina ollut hauska yhteinen tapahtuma. Onnistumisen edellytyksenä ovat olleet hyvät ja vahvat miespuoliset yhteistyökumppanit Mikko Laakso, Mauno Heiskanen, Erkki Korhonen, Erkki Reponen, Matti Pyrstöjärvi, Hannu Liukkonen ja yhtenä vuonna Matti Hämäläinen, alussa myös Jussi Romunen. Hevosvoiman ansiosta yhdistyksen taloudellinen tilanne on kohentunut, niin että on voitu jakaa jo 1990-luvun alkupuolella alkaneen perinteen mukaisesti sekä yläasteen (Meriluodon koulun) että lukion päättävälle oppilaalle stipendit (lukioon 80€, yläasteelle 50€). Kahtena vuonna (1998-1999) on jaettu myös pari ratsastusstipendiä.

Vuosina 2002-2003 oli menossa kaksi muutakin projektia: Operaatio Katuharjat, ostettiin edullisesti katuharjoja, maalattiin ne talkoilla sihteerimme Sirpa Heiskasen kotona ja myytiin. Se tuotti hyvin, esim. vuonna 2003 607€ (Hevosvoima samana vuonna 610€), mutta talkoita oli sitten ihan uupumukseen asti. Toinen pienempi projekti oli Majatta Jupin ideoima ja johtama Operaatio Saunahatut, joka tuotti vuonna 2002 50€ ja vuonna 2003 84€.

Jäsenmaksut

Kun Pieksämäen Kansalliset Naiset ry vuonna 1965 aloitti toimintansa, oli jäsenmaksu alkuun 3 mk. Vuonna 1971 se nostettiin 5 mk:aan ja 1974 20 mk:aan. Vähitellen se nousi, niin että vuonna 1990 se oli 80 mk ja vakiintui 1990-luvun loppupuolella 120 mk:aan. Jäsenmaksusta suurin osa on aina mennyt puolueelle.

Vuonna 2002 tuli suuri muutos, kun puolueessa siirryttiin keskitettyyn jäsenmaksujen perintään samalla kun puolueelle menevä osuus nousi 30€:oon. Maksua vastaan tulee kaikille jäsenille Nykypäivä-lehti ja eräitä muita etuja. Tieto tästä uudistuksesta tuli yhdistykselle hyvin myöhään, kahta päivää ennen marraskuun syyskokousta. Jäsenet eivät nielleet uudistusta heti, vaan päätettiin ryhtyä kapinaan ja jatkaa entistä käytäntöä. Erikoisesti Nykypäivän ”pakkotilauttaminen” herätti närää. Protestikirje myös lähetettiin. Se ei kuitenkaan johtanut tulokseen. Niinpä vuoden 2003 alkupuolella meidän täytyi taipua uuteen käytäntöön. Itsenäisyyttämme osoittaa, että me olimme ainoa Naisten Liiton järjestö, joka protestoi. Peruskokoomuslaisissa järjestöissä kapinallisia oli useampi. Puoluetoimistossakin tulimme kuulemma kuuluisiksi: ”se kapinallinen naisjärjestö”.

Aloitteita

Aktiivisuutta osoittaa vuosien varrella tehdyt lukuisat aloitteet, vaikka niistä läheskään kaikki eivät ole toteutuneet. Tässä esimerkkejä: Vuonna 1992 kannettiin huolta nuorten työllisyydestä ja tehtiin yhdessä muiden poliittisten naisjärjestöjen kanssa aloite työpajatoiminnan laajentamisesta Pieksämäellä.

Vuonna 1998 tehtiin kulttuurilautakunnalle aloite, jossa kehotettiin ensi-iltojen kutsuvieraslistojen teossa huomioimaan eri vammaisryhmien edustajat ja vanhukset saattajineen. Kutsuvieraskäytäntöä ei kuitenkaan muutettu, mutta luvattiin ottaa huomioon eri järjestöt vieraslistaa laadittaessa.

Vuonna 1996 jätettiin Leena Meriläisen ideoima aloite asumisoikeusasuntotuotannon saamisesta Pieksämäelle.

Vuonna 1998 tehtiin aloite kodinhoidontuen Pieksämäki-lisästä, joka ei kuitenkaan toteutunut. Samana vuonna ehdotettiin Pieksämäki-sivua Internetiin (hanke oli jo alkamassa) sekä koiraveron poistoa (ei hyväksytty). Vuonna 1999 tehtiin kansalaisaloite (yli 500 allekirjoittajaa) päiväkotien ja koulujen keittiöiden säilyttämisestä keskuskeittiösuunnitelmassa. Sekään ei myöhemmin toteutunut. Vuonna 2000 jätettiin valtuustoaloite (yhdessä koko Kokoomusryhmän kanssa), jossa esitettiin koulujen matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen tehostamista ja kokeilua, jonka tavoitteena olisi saada tytöt innostumaan matematiikasta. Samaan aikaan oli Pieksämäen lukiossa (tästä tietämättä) käynnistetty haku päästä mukaan valtakunnalliseen LUMA-projektiin. Joten ”ajan hermolla” olimme.

Vuonna 2001 jätettiin Sirpa Pakkalan hoidettavaksi valtuustoaloite ”Lisää resurssia Pieksämäen kaupungin viheralueiden hoitoon”. Kaupunkiseurakunnalle jätettiin 5.5.2003 Marjatta Jupin ja Sirpa Heiskasen ideoima aloite, jossa ehdotettiin ”eskari-rippikoulua” ala-asteikäisille sekä rippikoulun kakkososaa 17-20-vuotiaille. Edellä mainittua aloitetta jalostettiin edelleen ja lähetettiin se Kokoomuksen Naisten Liiton edustajakokoukselle otsikolla ”Elämänhallinnan ohjausta nuorille”. Se ei saanut mainittavaa vastakaikua.

Vuonna 2003 tehtiin valtuustoaloite liikennevalojen saamiseksi Keskuskadun ja Kenttäkadun kulmaan. Aloite odottaa edelleen toteutumistaan.

Jäsenistö, huomionosoituksia

Yhdistyksemme jäsenmäärä on viime vuosina ollut kahdenkymmenen kieppeillä, joten lisä ei pahaa tekisi. Vuoden 2005 alussa oli kirjoilla 24 jäsentä. Rikkautta on, että jäsenistön ikäjakauma on laaja. Vanhin jäsenemme, Elma Ollikainen, on tässä kuussa täyttänyt 93 vuotta. Toisaalta 1960-luvulla syntyneitä jäseniä on kahdeksan. (1970- ja 1980-luvuilla syntyneitä ei ole yhtään). Perustajajäsenemme, Mirjam Salovaara, saavuttaa myös tänä vuonna 90 vuoden kunnioitettavan iän ja on mukana toiminnassa. Mirjam Salovaara kutsuttiin elokuussa 2001 (2.8.) Mirja ja Veli-Paavo Koistisen mökillä Rummukalla pidetyssä kokouksessa yhdistyksemme ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi.

Ansio- ja harrastusmerkkejä jaettiin viimeksi vuoden 2002 syyskokouksessa usealle henkilölle. Arvokkaimman, kultaisen ansiomerkin, sai Mirja Koistinen. Hän on aina ollut hyvin aktiivinen jäsen, mitä osoittaa se, että kun hän vuonna 1972 tuli hallitukseen (johtokuntaan) ei häntä ole vieläkään laskettu sieltä pois!

Ainoa toimiva poliittinen naisjärjestö Pieksämäellä

Vielä 1990-luvun alkuvuosina oli yhdistyksellä paljon yhteistyötä paikkakunnan muiden poliittisten naisjärjestöjen kanssa. 1990-luvun loppuun mentäessä kaikkien muiden naisyhdistysten toiminta on loppunut, jäljellä on vain Pieksämäen Seudun Kokoomusnaiset. Olemme todella eräänlainen relikti, pieni, mutta sitkeä yhdistys, jonka toivoisi pysyvän hengissä jatkossakin.

Tulevaisuus

Ei ole helppoa tehdä politiikkaa nykyään. Työelämä on vaativaa ja on raskasta lähteä työpäivän jälkeen ajamaan vaikkapa piirin kokouksiin. Pienessä yhdistyksessä yhteensattumia on paljon, kun naiset ovat monessa mukana. Avainasia tulevaisuuden kannalta on uusien toimintaan valmiiden jäsenten saaminen. Se ei ole helppoa. Tehtäväkenttää kyllä olisi. Esimerkiksi naisten tasa-arvo ei ole vielä läheskään toteutunut. Viime aikoina ovat naiset jopa menettäneet asemiaan, kuten esimerkiksi Pieksämäen kunnallisvaaleissa.

Porvarillisesti ajattelevien naisten järjestäytynyttä toimintaa on Pieksämäellä ollut pitkään, kun otetaan mukaan Kansallisseuran Naiskerhon ajat, peräti 50 vuotta. Tätä historiikkia kootessa saattoi vain ihmetellä sitä naisenergiaa, jolla toimintaa on pidetty yllä; yhteiskunnallista aktiivisuutta, asioihin tarttumista, aatteen paloa ja monen monta lähtöä. Suurin rikkaus on mielestäni tämä ainutlaatuinen jäsenistö, ihmiset, joihin ei muuten olisi tutustunut ja joiden kanssa on voinut kokea yhdessä tekemisen riemua.

Kiitokset Teille kaikille!