Vaalit on käyty ja valtuusto valittu, miten muut luottamushenkilöpaikat jaetaan?

Kuntavaalit on käyty ja ensimmäinen uuden kaupunginvaltuuston kokous on kesäkuun alussa. Sitä ennen vaaleissa valtuustoon valitut puolueet ja sitoutumaton Pieksämäen Parhaaksi -ryhmä käyvät neuvotteluja ja pyrkivät pääsemään sopuun muiden luottamushenkilöpaikkojen jaosta.

Kokosimme tähän tietoa siitä miten tämä etenee käytännössä ja kuka päättää mistäkin paikkajaosta. Neuvotteluja vetää valtuuston suurin ryhmä eli kuntavaalien voittaja. Tälläkin kertaa se on Pieksämäellä Keskusta ja neuvottelut kutsuu koolle Keskustan paikallisyhdistyksiä edustava kunnallisjärjestö.

Äänestäjät valitsevat kaupunginvaltuuston

  • Joka neljäs vuosi järjestetään kuntavaalit.
  • Äänestäjät äänestävät ehdokkaita, jotka edustavat puolueita, ryhmiä tai ovat sitoutumattomia.
  • Kuntavaalien tuloksena valitaan kaupunginvaltuusto, joka on kaupungin ylin päättävä elin.
  • Valtuuston koko riippuu kunnan asukasluvusta. Pieksämäellä kaupunginvaltuuston koko on 35 valtuutettua, se voisi asukasluvun perusteella olla vähintään 27 valtuutettua.

Kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginhallituksen ja lautakunnat

  • Kuntavaaleissa valittu valtuusto päättää, mistä puolueista ja miten monta jäsentä valitaan muihin luottamuselimiin.
  • Tärkein niistä on kaupunginhallitus, joka hoitaa käytännön johtamista ja valmistelua.
  • Lisäksi nimitetään lautakuntia eri toimialoille, Pieksämäellä on käytössä tekninen lautakunta, opetuslautakunta, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta sekä tarkastuslautakunta.
  • Pieksämäellä kaupunginhallituksessa ja keskeisissä lautakunnissa on 11 jäsentä ja jokaisella henkilökohtaiset varajäsenet. Kaupungin päätöksentekoa ja hallintoa valvovassa tarkastuslautakunnassa on 5 jäsentä.
  • Lisäksi Pieksämäellä on yhteisiä lautakuntia muiden kuntien kanssa, kuten Keski-Savon ympäristölautakunta, Keski-Savon työllisyysaluelautakunta ja Savo-Pielisen jätelautakunta, joihin valitaan Pieksämäen edustajat.
  • Valtuusto valitsee myös mm. Etelä-Savon käräjäoikeuden lautamiehet, kiinteistötoimitusten uskotut miehet ja poliisin neuvottelukunnan jäsenen.
  • Paikkajako perustuu vaalitulokseen ja ryhmien välisiin neuvotteluihin
  • Paikat kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa jaetaan vaalituloksen suhteessa – mitä enemmän ääniä puolue saa, sitä enemmän paikkoja se saa.
  • Puolueet ja ryhmät neuvottelevat keskenään, miten paikat jaetaan käytännössä ja pyritään sopimaan, mitkä puolueet ja ryhmät saavat mitäkin paikkoja.
  • Kaupunginhallitusta ja lautakuntia valittaessa käytetään usein suhteellista vaalitapaa (esim. d’Hondtin menetelmää), mikäli paikoista joudutaan kaupunginvaltuustossa äänestämään.

Myös puheenjohtajat valitsee kaupunginvaltuusto

  • Myös puheenjohtajuuksista neuvotellaan puolueiden ja ryhmien kesken.
  • Kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa on puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Lautakunnissa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.
  • Suurimmat ryhmät saavat yleensä tärkeimmät puheenjohtajuudet (esim. kaupunginhallituksen pj ja kaupunginvaltuuston pj).
  • Muut puolueet ja ryhmät saavat paikkoja sen mukaan miten äänimäärät ja neuvottelut etenevät.

Myös kaupunginhallitus valitsee tiettyjä luottamushenkilöitä

  • Kaupunginhallitus valitsee mm. hallituksen jäseniä kaupungin kokonaan tai osittain omistamiin osakeyhtiöihin, kuten Pieksämäen Vesi Oy, Pieksämäen Haka Oy, Etelä-Savon Koulutus Oy tai Pieksämäen Tukipalvelut Oy.
  • Kaupunginhallitus nimittää usein myös kaupungin edustajat erilaisiin toimielimiin ja säätiöihin, kuten kutsuntalautakunta, vanhus- tai vammaisneuvosto tai lentokentän taustalla vaikuttava Naarajärvi-säätiö.
  • Paikat jaetaan samanlaisin poliittisin periaattein kuin lautakuntiinkin – eli vaalituloksen pohjalta ja puolueiden keskinäisten neuvottelujen mukaisesti.
  • Myös asiantuntemusta voidaan painottaa – eli joskus valitaan myös osaajia puolueen ulkopuolelta.

Toivottavasti tämä hieman selkeytti sitä, mistä luottamuspaikkaneuvotteluissa on kyse sekä miten ja millä perustein eri luottamustoimet jaetaan. Toivottavaa on myös, että ryhmien väliset neuvottelut sujuvat rakentavasti ja oikeudenmukaisesti ilman tarpeetonta poliittista peliä. Paikkajaon tulisi kuvastaa äänestäjien tahtoa – ei vaalien jälkeen tehtyjä teknisiä vaaliliittoja, joiden ainoa tavoite on kasvattaa ryhmien vaikutusvaltaa yli vaaleissa saadun kannatuksen. Demokratian toteutuminen vaatii avoimuutta, yhteistyökykyä ja kunnioitusta vaalitulosta kohtaan.

Ville Kiiveri kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajaksi

Kokoomuksen uunituore valtuustoryhmä kaudelle 2025-2029 on järjestäytynyt ja päättänyt valita valtuustoryhmän puheenjohtajaksi Ville Kiiverin, varapuheenjohtajaksi Anna-Maria Kovasen ja valtuustoryhmän sihteeriksi Heikki Skytän.

Paikallisyhdistyksen hallitus on lisäksi nimennyt käynnistyviin ryhmien välisiin luottamushenkilöpaikkaneuvotteluihin kokoomuksen edustajiksi Heikki Skytän ja Ville Kiiverin. Kokoomuksen tavoite on, että kaupunginhallituksen, lautakuntien ja muiden luottamustoimien paikat jaetaan valtuuston paikkajakaumaa ja kuntavaalien tulosta eli äänestäjien tahtoa kunnioittaen.

Kokoomuksen kaupunginvaltuutetut:

  • Ville Kiiveri, valtuustoryhmän puheenjohtaja
  • Anna-Maria Kovanen, valtuustoryhmän varapuheenjohtaja
  • Heikki Skyttä, valtuustoryhmän sihteeri
  • Ari Hänninen
  • Aki Kontro

Kokoomuksen varavaltuutetut:

  • Lassi Väisänen, 1. varavaltuutettu
  • Mira Ilmoniemi, 2. varavaltuutettu
  • Satu Naukkarinen, 3. varavaltuutettu
  • Liisa Heikkinen, 4. varavaltuutettu
  • Taru Turunen, 5. varavaltuutettu

Nukkuvien puolue voitti jälleen kuntavaalit Pieksämäellä!

Todellinen haaste alkavalla valtuustokaudella on tehdä kuntapolitiikasta jälleen kiinnostavaa ja voittaa äänestämättä jättäneiden luottamus siihen, että äänestäminen todella kannattaa.

Pieksämäen äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa oli viidenneksi hiljaisinta koko Suomessa, vain 48% pieksämäkeläisistä äänioikeutetuista käytti ääntään ja siitäkin vielä 0,8% äänistä hylättiin.

Laskimme vaalitulokset siten, että suhteutimme annetut äänet äänioikeutettujen määrään siten, että mukana tuloksissa ja vertailulukutaulukossa oli myös äänestämättä jättäneiden Nukkuvien Puolue sekä hylättyjen äänien Protesti- ja vahinkopuolue. Lopputulos havainnollistaa karulla tavalla sen, miten alhainen äänestysaktiivisuus vaikuttaa vaalituloksiin.

Kun vaalitulokset laskettiin vertailulukujen mukaiseen järjestykseen niin Nukkuvien puolueen kaula seuraavaksi tulleisiin puolueisiin oli niin suuri, että Nukkuvat saivat valtuustoon yksinkertaisen enemmistön, peräti kaksikymmentä paikkaa ja oikeista kuntavaalien ehdokkaista olisi omilla äänillään tullut valituksi vain 15 valtuutettua. Valituksi tulleet olisivat vertailuluvun mukaisessa järjestyksessä: Henna Nenonen (kesk.), Erkki Huupponen (sdp), Soili Moilanen (kesk.), Aki Kontro (kok.), Hanna Moilanen (pipa), Essi Häyrinen (sdp), Jari Nykänen (kesk.), Matti Kauhanen (kesk.), Teemu Laukkanen (vihr.), Heikki Skyttä (kok.), Tuula Kuronen (sdp.), Risto Mykkänen (pipa), Jehki Kimonen (ps.), Arto Sepponen (kesk.) ja Jouni Vironen (sdp).

Vaalianalyysi: Pieksämäen kokoomuksen tilanne vakaa, vaikka notkahdus nähtiin – valtakunnan politiikka heijastui paikalliseen tulokseen

Pieksämäen kuntavaalien tulosta tarkasteltaessa on tärkeää katsoa kokonaiskuvaa: vaikka kokoomuksen kannatus laski edellisten kuntavaalien 18,6 prosentista 14,6 prosenttiin, pysyi puolue edelleen kaupungin kolmanneksi suurimpana ryhmänä.

Monissa median kommenteissa keskitytään pelkästään tähän 4 prosenttiyksikön laskuun, mutta unohtuu, että kokoomuksella on yhä vahva asema Pieksämäellä. Kannatuksen lievä notkahdus ei siis tarkoita kokoomuksen syrjäyttämistä päätöksenteon ytimestä – eikä tulosta tule tarkastella irrallisena yksittäisen vaalituloksen kautta.

Puolueiden kuntavaalikannatus Pieksämäellä 2004-2025.

Kuntavaalikannatuskaavio sisältää vuoden 2004 osalta Pieksämäen ja Pieksänmaan tulokset yhdistettynä. Vuoden 2008 kuntavaalit olivat ensimmäiset heti kuntaliitoksen jälkeen mikä selittää aktiivista äänestämistä.

Edellisissä kuntavaaleissa kokoomus oli yksi suurimmista voittajista kasvattamalla kannatustaan peräti 4,5 prosenttiyksiköllä vuoden 2017 vaaleihin verrattuna. Nyt nähty pudotus palautti tilanteen aiempien vaalien tasolle, ja tarkasteltaessa kehitystä vuodesta 2004 alkaen, kokoomuksen kannatus on ollut Pieksämäellä varsin vakaata.

Vaalitappioon vaikuttivat ensisijaisesti ulkoiset tekijät. Valtakunnanpolitiikka ohjasi äänestäjiä erityisesti SDP:n suuntaan – ei siis välttämättä juuri Pieksämäen demareiden ansioitumisen vaan valtakunnallisen Orpon kokoomusvetoisen hallituspolitiikan vastustamisen kautta. Samalla myös keskustan menestys rakentui pitkälti sekä valtakunnallisen oppositioaseman, että yksittäisten vahvojen paikallisten ehdokkaiden varaan.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannatuksen vähenemisen ja SDP:n nousun myötä voidaan tulkita, että lopulta suurin osa pieksämäkeläisistä äänestäjistä seuraa poliittista keskustelua ensisijaisesti valtakunnallisella tasolla – ei niinkään paikallisten sisältöjen kautta.

Paikallispolitiikkaa seuraavien osalta uusi paikallinen ryhmä Pieksämäen Parhaaksi onnistui todennäköisesti houkuttelemaan liikkuvia äänestäjiä, joista osa olisi muutoin päätynyt kokoomuksen taakse. He saivat huiman äänivyöryn ja viisi paikkaa kaupunginvaltuustoon – yhtä monta kuin kokoomus. Paikallista politikointia seuraavien ansiota lienee myös se, että edellisen valtuustokauden aikana keskinäisellä kinastelullaan julkisuuteen nousseiden valtuustokollegoiden osalta oli nähtävissä äänimäärän laskua.

SDP kasvatti kannatustaan reilusti ja valtuustopaikkojaan yhdellä, vaalien alla yhdistynyt ja sotakirveensä haudannut Keskusta lisäsi edustustaan samoin yhdellä valtuutetulla. Tuloksia tarkastellessa on hyvä huomata, että siinä missä demarien kahdeksas lisäpaikka tuli selkeällä marginaalilla, keskustan kahdestoista lisäpaikka valtuustoon ratkesi vain neljän äänen erolla vihreisiin, jotka olivat hilkulla säilyttää aiemmat kolme paikkaansa.

Kokoomus menetti valtuustopaikoistaan kaksi eli reilun neljänneksen (-28%), vihreät yhden eli kolmanneksen (-33%), perussuomalaiset kaksi ja vasemmistoliitto yhden eli puolet aiemmista paikoistaan (-50%) ja KD ainoan paikkansa (-100%). Kokoomuksen ja perussuomalaisten osalta pudotus selittynee puoliksi valtakunnanpolitiikalla ja uuden PiPan vaikutuksella. Pienpuolueiden osalta vaikutusta oli myös ehdokasasettelulla, joka oli haasteellista.

Perinteisen kokoomusprofiilin omaavat ehdokkaat – erityisesti vahvoilla yritys- ja liike-elämätaustoilla – pärjäsivät vaaleissa suhteellisen hyvin ehdokaslistaltamme. Sen sijaan aiemmin liikkuviin äänestäjiin nojanneet ehdokkaamme jäivät nyt selvästi vaatimattomammille lukemille. Tämä korostaa sitä, ettei kampanjoinnissa tai ehdokasasettelussa itsessään ollut suuria puutteita, mutta näissä vaaleissa Pieksämäellä kansa ei vastannut kokoomus vaan haki muutosta politiikan suuriin linjoihin valtakunnallisella tasolla.

Kokoomuksen toiminta Pieksämäellä on ollut johdonmukaista ja ehdokashankinta sekä vaalityö olivat tälläkin kertaa laadukasta, mutta kenties hieman liian varmaa ja varovaista. Vaalitulos kannustaa kuitenkin terävöittämään kokoomuksen paikallista ydinviestiä tulevalla valtuustokaudella ja ottamaan kuntapolitiikassa aiempaa selkeämmän ja rohkeamman otteen. Nyt alkava valtuustokausi tarjoaa kokoomukselle mahdollisuuden profiloitua uudelleen – ja rakentaa vahva pohja seuraavia vaaleja varten.

Heikki Skyttä

Tämän analyysin laatija on Pieksämäen Kokoomuksen 2021-25 valtuustoryhmän varapuheenjohtaja, mukana paikallispolitiikassa jo vuodesta 2008 alkaen.

Vuosikokouskutsu 27.4.2025 klo 16.00

Pieksämäen Kokoomus ry:n sääntömääräinen vuosikokous 27.4.2025 klo 16.00 Nikkarilassa, Matti ja Liisa Koti Oy:n Kurssilassa.

Kokous järjestetään hybridi-kokouksena eli osallistuminen Microsoft Teams -sovelluksen avulla on mahdollista.

Kokouskutsulinkki Teamsiin lähetetään jäsenille erillisestä pyynnöstä (mira.ilmoniemi@hotmail.com). Voit ladata sovelluksen mobiililaitteeseen, tietokoneeseen tai käyttää Teamsia sovellusta lataamatta nettiselaimen kautta.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. valitaan puheenjohtaja ja hallitus, vahvistetaan tilinpäätös, toimintakertomus sekä hyväksytään talousarvio ja toimintasuunnitelma.

Lisätietoja etäosallistumisesta tarvittaessa puheenjohtaja Mira Ilmoniemeltä.