Pieksämäen kuntavaalien tulosta tarkasteltaessa on tärkeää katsoa kokonaiskuvaa: vaikka kokoomuksen kannatus laski edellisten kuntavaalien 18,6 prosentista 14,6 prosenttiin, pysyi puolue edelleen kaupungin kolmanneksi suurimpana ryhmänä.

Monissa median kommenteissa keskitytään pelkästään tähän 4 prosenttiyksikön laskuun, mutta unohtuu, että kokoomuksella on yhä vahva asema Pieksämäellä. Kannatuksen lievä notkahdus ei siis tarkoita kokoomuksen syrjäyttämistä päätöksenteon ytimestä – eikä tulosta tule tarkastella irrallisena yksittäisen vaalituloksen kautta.

Kuntavaalikannatuskaavio sisältää vuoden 2004 osalta Pieksämäen ja Pieksänmaan tulokset yhdistettynä. Vuoden 2008 kuntavaalit olivat ensimmäiset heti kuntaliitoksen jälkeen mikä selittää aktiivista äänestämistä.

Edellisissä kuntavaaleissa kokoomus oli yksi suurimmista voittajista kasvattamalla kannatustaan peräti 4,5 prosenttiyksiköllä vuoden 2017 vaaleihin verrattuna. Nyt nähty pudotus palautti tilanteen aiempien vaalien tasolle, ja tarkasteltaessa kehitystä vuodesta 2004 alkaen, kokoomuksen kannatus on ollut Pieksämäellä varsin vakaata.

Vaalitappioon vaikuttivat ensisijaisesti ulkoiset tekijät. Valtakunnanpolitiikka ohjasi äänestäjiä erityisesti SDP:n suuntaan – ei siis välttämättä juuri Pieksämäen demareiden ansioitumisen vaan valtakunnallisen Orpon kokoomusvetoisen hallituspolitiikan vastustamisen kautta. Samalla myös keskustan menestys rakentui pitkälti sekä valtakunnallisen oppositioaseman, että yksittäisten vahvojen paikallisten ehdokkaiden varaan.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannatuksen vähenemisen ja SDP:n nousun myötä voidaan tulkita, että lopulta suurin osa pieksämäkeläisistä äänestäjistä seuraa poliittista keskustelua ensisijaisesti valtakunnallisella tasolla – ei niinkään paikallisten sisältöjen kautta.

Paikallispolitiikkaa seuraavien osalta uusi paikallinen ryhmä Pieksämäen Parhaaksi onnistui todennäköisesti houkuttelemaan liikkuvia äänestäjiä, joista osa olisi muutoin päätynyt kokoomuksen taakse. He saivat huiman äänivyöryn ja viisi paikkaa kaupunginvaltuustoon – yhtä monta kuin kokoomus. Paikallista politikointia seuraavien ansiota lienee myös se, että edellisen valtuustokauden aikana keskinäisellä kinastelullaan julkisuuteen nousseiden valtuustokollegoiden osalta oli nähtävissä äänimäärän laskua.

SDP kasvatti kannatustaan reilusti ja valtuustopaikkojaan yhdellä, vaalien alla yhdistynyt ja sotakirveensä haudannut Keskusta lisäsi edustustaan samoin yhdellä valtuutetulla. Tuloksia tarkastellessa on hyvä huomata, että siinä missä demarien kahdeksas lisäpaikka tuli selkeällä marginaalilla, keskustan kahdestoista lisäpaikka valtuustoon ratkesi vain neljän äänen erolla vihreisiin, jotka olivat hilkulla säilyttää aiemmat kolme paikkaansa.

Kokoomus menetti valtuustopaikoistaan kaksi eli reilun neljänneksen (-28%), vihreät yhden eli kolmanneksen (-33%), perussuomalaiset kaksi ja vasemmistoliitto yhden eli puolet aiemmista paikoistaan (-50%) ja KD ainoan paikkansa (-100%). Kokoomuksen ja perussuomalaisten osalta pudotus selittynee puoliksi valtakunnanpolitiikalla ja uuden PiPan vaikutuksella. Pienpuolueiden osalta vaikutusta oli myös ehdokasasettelulla, joka oli haasteellista.

Perinteisen kokoomusprofiilin omaavat ehdokkaat – erityisesti vahvoilla yritys- ja liike-elämätaustoilla – pärjäsivät vaaleissa suhteellisen hyvin ehdokaslistaltamme. Sen sijaan aiemmin liikkuviin äänestäjiin nojanneet ehdokkaamme jäivät nyt selvästi vaatimattomammille lukemille. Tämä korostaa sitä, ettei kampanjoinnissa tai ehdokasasettelussa itsessään ollut suuria puutteita, mutta näissä vaaleissa Pieksämäellä kansa ei vastannut kokoomus vaan haki muutosta politiikan suuriin linjoihin valtakunnallisella tasolla.

Kokoomuksen toiminta Pieksämäellä on ollut johdonmukaista ja ehdokashankinta sekä vaalityö olivat tälläkin kertaa laadukasta, mutta kenties hieman liian varmaa ja varovaista. Vaalitulos kannustaa kuitenkin terävöittämään kokoomuksen paikallista ydinviestiä tulevalla valtuustokaudella ja ottamaan kuntapolitiikassa aiempaa selkeämmän ja rohkeamman otteen. Nyt alkava valtuustokausi tarjoaa kokoomukselle mahdollisuuden profiloitua uudelleen – ja rakentaa vahva pohja seuraavia vaaleja varten.

Heikki Skyttä

Tämän analyysin laatija on Pieksämäen Kokoomuksen 2021-25 valtuustoryhmän varapuheenjohtaja, mukana paikallispolitiikassa jo vuodesta 2008 alkaen.