Kuntavaalit on käyty ja ensimmäinen uuden kaupunginvaltuuston kokous on kesäkuun alussa. Sitä ennen vaaleissa valtuustoon valitut puolueet ja sitoutumaton Pieksämäen Parhaaksi -ryhmä käyvät neuvotteluja ja pyrkivät pääsemään sopuun muiden luottamushenkilöpaikkojen jaosta.
Kokosimme tähän tietoa siitä miten tämä etenee käytännössä ja kuka päättää mistäkin paikkajaosta. Neuvotteluja vetää valtuuston suurin ryhmä eli kuntavaalien voittaja. Tälläkin kertaa se on Pieksämäellä Keskusta ja neuvottelut kutsuu koolle Keskustan paikallisyhdistyksiä edustava kunnallisjärjestö.
Äänestäjät valitsevat kaupunginvaltuuston
- Joka neljäs vuosi järjestetään kuntavaalit.
- Äänestäjät äänestävät ehdokkaita, jotka edustavat puolueita, ryhmiä tai ovat sitoutumattomia.
- Kuntavaalien tuloksena valitaan kaupunginvaltuusto, joka on kaupungin ylin päättävä elin.
- Valtuuston koko riippuu kunnan asukasluvusta. Pieksämäellä kaupunginvaltuuston koko on 35 valtuutettua, se voisi asukasluvun perusteella olla vähintään 27 valtuutettua.
Kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginhallituksen ja lautakunnat
- Kuntavaaleissa valittu valtuusto päättää, mistä puolueista ja miten monta jäsentä valitaan muihin luottamuselimiin.
- Tärkein niistä on kaupunginhallitus, joka hoitaa käytännön johtamista ja valmistelua.
- Lisäksi nimitetään lautakuntia eri toimialoille, Pieksämäellä on käytössä tekninen lautakunta, opetuslautakunta, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta sekä tarkastuslautakunta.
- Pieksämäellä kaupunginhallituksessa ja keskeisissä lautakunnissa on 11 jäsentä ja jokaisella henkilökohtaiset varajäsenet. Kaupungin päätöksentekoa ja hallintoa valvovassa tarkastuslautakunnassa on 5 jäsentä.
- Lisäksi Pieksämäellä on yhteisiä lautakuntia muiden kuntien kanssa, kuten Keski-Savon ympäristölautakunta, Keski-Savon työllisyysaluelautakunta ja Savo-Pielisen jätelautakunta, joihin valitaan Pieksämäen edustajat.
- Valtuusto valitsee myös mm. Etelä-Savon käräjäoikeuden lautamiehet, kiinteistötoimitusten uskotut miehet ja poliisin neuvottelukunnan jäsenen.
- Paikkajako perustuu vaalitulokseen ja ryhmien välisiin neuvotteluihin
- Paikat kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa jaetaan vaalituloksen suhteessa – mitä enemmän ääniä puolue saa, sitä enemmän paikkoja se saa.
- Puolueet ja ryhmät neuvottelevat keskenään, miten paikat jaetaan käytännössä ja pyritään sopimaan, mitkä puolueet ja ryhmät saavat mitäkin paikkoja.
- Kaupunginhallitusta ja lautakuntia valittaessa käytetään usein suhteellista vaalitapaa (esim. d’Hondtin menetelmää), mikäli paikoista joudutaan kaupunginvaltuustossa äänestämään.
Myös puheenjohtajat valitsee kaupunginvaltuusto
- Myös puheenjohtajuuksista neuvotellaan puolueiden ja ryhmien kesken.
- Kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa on puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Lautakunnissa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.
- Suurimmat ryhmät saavat yleensä tärkeimmät puheenjohtajuudet (esim. kaupunginhallituksen pj ja kaupunginvaltuuston pj).
- Muut puolueet ja ryhmät saavat paikkoja sen mukaan miten äänimäärät ja neuvottelut etenevät.
Myös kaupunginhallitus valitsee tiettyjä luottamushenkilöitä
- Kaupunginhallitus valitsee mm. hallituksen jäseniä kaupungin kokonaan tai osittain omistamiin osakeyhtiöihin, kuten Pieksämäen Vesi Oy, Pieksämäen Haka Oy, Etelä-Savon Koulutus Oy tai Pieksämäen Tukipalvelut Oy.
- Kaupunginhallitus nimittää usein myös kaupungin edustajat erilaisiin toimielimiin ja säätiöihin, kuten kutsuntalautakunta, vanhus- tai vammaisneuvosto tai lentokentän taustalla vaikuttava Naarajärvi-säätiö.
- Paikat jaetaan samanlaisin poliittisin periaattein kuin lautakuntiinkin – eli vaalituloksen pohjalta ja puolueiden keskinäisten neuvottelujen mukaisesti.
- Myös asiantuntemusta voidaan painottaa – eli joskus valitaan myös osaajia puolueen ulkopuolelta.
Toivottavasti tämä hieman selkeytti sitä, mistä luottamuspaikkaneuvotteluissa on kyse sekä miten ja millä perustein eri luottamustoimet jaetaan. Toivottavaa on myös, että ryhmien väliset neuvottelut sujuvat rakentavasti ja oikeudenmukaisesti ilman tarpeetonta poliittista peliä. Paikkajaon tulisi kuvastaa äänestäjien tahtoa – ei vaalien jälkeen tehtyjä teknisiä vaaliliittoja, joiden ainoa tavoite on kasvattaa ryhmien vaikutusvaltaa yli vaaleissa saadun kannatuksen. Demokratian toteutuminen vaatii avoimuutta, yhteistyökykyä ja kunnioitusta vaalitulosta kohtaan.