Yhdistyksen vuosikokous pidettiin sunnuntaina 26.3.2023 Nikkarilan Kurssilassa.
Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat eli tehtiin henkilövalinnat sekä vahvistettiin toimintasuunnitelma ja talousarvio. Samalla myös kuultiin toimintakertomus, tilinpäätös sekä toiminnantarkastajien lausunto vuodesta 2022 ja myönnettiin vastuuvapaus ko. vuoden vastuullisille.
Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Mira Ilmoniemi ja hallituksen jäseniksi nimettiin Pekka Seppä, Heidi Grommi-Hukkanen, Anna-Maria Kovanen, Tero Tujunen, Taru Turunen ja uutena jäsenenä Satu Naukkarinen. Hallitus pitää järjestäytymiskokouksen, jossa se nimeää keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja talouden hoitajan.
Vuoden 2023 toiminnantarkastajiksi valittiin Riikkaliina Laulainen ja Timo Taavitsainen, heidän varahenkilöikseen Sakari Saarela ja Päivi Harlin-Saarela.
Kokouksen aluksi Kaakkois-Suomen Kokoomuksen kansanedustajaehdokkaista, kuvassa keskellä Satu Naukkarinen (Pieksämäki), Sanni Montonen (Enonkoski) ja Oskari Valtola (Mikkeli) esittäytyivät kokousväelle. Esittelyt streamattiin suoraan Pieksämäen Kokoomuksen Facebook -sivulle.
Viime vuosi (2021) oli tapahtumarikas, niin toimintojen, päätösten kuin talouden osalta. Teimme Pieksämäen valtuustossa useita linjauksia sekä päätöksiä. Näkemyseroja oli myös paljon, enemmistön kanta ratkaisi, kuten demokratiassa on tapana.
Valtuustokauden pääsimme aloittaman kaupunkistrategian uudistamisella arvioimalla kauden 2018–2027 strategian toteutumista. Nähtäväksi jää kuinka tässä onnistuimme, varsinkin koska syksyn jälkeen maailmaa mullistanut sodan käynti toi omat haasteensa ja korona-aaltojen tuomat rasitteet.
Taloudellisesti isoin päätös koski Itärataa tai sen hankeyhtiöön mukaan lähtemisestä. Uusi valtuusto joutui heti kylmiltään päättämään edistääkö Itärata hankeyhtiön syntyä. Valtuustossa oli näkemyseroja valtuutetuilla siitä, että onko Itäratahankkeeseen osallistuminen investointi tulevaan, rahantuhlausta, muiden kaupunkien tukemista. Tässä olisi toivonut, että edellinen valtuusto ei olisi jättänyt asiaa pöydälle, koska uudelle valtuustolle ei ollut mahdollista järjestää yhtä isoa seminaaria aiheesta ennen päätöksentekoa. Jokaisen infra-investoinnin tulisi olla tuottava, seurattavissa, sekä säännöllisesti raportoitu.
Meillä on viime vuonna jatkettu edelleen kaupunkikuvan elävöittämistä, otettu huomioon liikuntarajoitteisia ja lapsiperheitä uudistamalla puistoja ja yhteisiä virkistysalueita. Näistä ei sinällään tarvitsekaan odottaa tuottoa, mutta ne varmasti parantavat kaupunkilaisten hyvinvointia. On olennaista, että kaupunki pitää hyvää huolta kiinteistöistään ja kuntalaisistaan.
Positiivista on, että 2021 tilinpäätös on positiivinen 4,4 miljoonaa euroa, negatiivisesta odotuksesta huolimatta. Useampi valtuutettu on kevät kauden aikana korostanut puheissa sitä, että voimme tästä kiittää vain koronaa ja sen tuomia valtiontukia. Asia ei ole näin yksiselitteinen. Ja kaikki ketkä ovat vuoden 2021 tilinpäätös kertomuksen lukeneet sen pitäisi tietää. Toki valtion koronatuilla paikattiin miinusta. 2021 tilinpäätöksestä voidaan päätellä, että aikaisempien kausien talouden tasapainotukset olleet oikeanaikaisia ja hyviä toimenpiteitä.
Väestönkehityksemme on hankala. Työttömyysprosentimme on kuitenkin matala, mikä on mielestämme hyvä asia. Tosin väestönrakenne ja matala työttömyysaste ovat haaste paikkakuntamme työnantajille, kuinka saada osaavaa työvoimaa? Tässä on yksi edunvalvontamme tärkeimpiä aiheita ja siihen kuuluu vahvasti koulutuksen saatavuus paikkakunnallamme, tai hyvät tietoliikenneverkot etäopiskelun ja etätyöskentelyn mahdollistajana.
Harmillisia menetyksiä myös viime vuonna saimme kokea, DIAKin nykymuotoinen toiminta päätettiin lakkauttaa, kaikesta edunvalvontatyöstä huolimatta. Onneksi pyritään TKI toiminnan kehittämiseen DiakHubin toimesta. Voimme kaikki olla tyytyväisiä, että olemme viime vuosina saaneet kaupunkiimme kolme uutta koulua korvaamaan huonokuntoiset koulut. Viime vuoden tilinpäätös osoittaa selvästi, että koulumme toimivat kustannustehokkaasti verrattuna sekä alueemme että koko maan kouluihin. Toisaalta lastemme jatkuvasti lisääntynyt pahoinvointi haastaa meidät löytämään tähän ratkaisuja, jotka saattavat lisätä kustannuksia tulevaisuudessa.
Ilahduttavaa, että kulttuuritoimi ketteröityi nopeasti koronantuomiin haasteisiin. Aina voi ylpeänä olla kaupunkimme kulttuuritarjonnasta. Myös maakuntahallituksen pöydässä tämä asia on nostettu esiin. Liikunnan sara taas näyttäytyy negatiivisena urheiluhallin tilanteen vuoksi, ensilumenlatua unohtamatta.
Toimintakertomuksessa esitetyt arviot merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä kuntatalouteen ja kaupunkimme toimintoihin ovat varmasti hyvin realistisia. Toivottavasti siis tänä vuonnakin pidetään käyttötalous hyvällä tasolla, niin sanotusti pienenä puskurina näille riskeille ja epävarmuustekijöille.
Ratkaisuja näihin ongelmiin ei kuitenkaan synny odottamalla valtion tukipäätöksiä tai muita ulkoisia apuja. Kaupungin velkamäärän minimoiminen on keskeinen tavoite varsinkin nyt ennen vuodenvaihdetta! Tulevaisuudessakaan ei voida välttyä investoinneilta, jotka voivat vaatia velkojen ottoa. Siksi sotekiinteistöt tulisi realisoida ennen ensi vuoden alkua ja saaduilla kauppasummilla lyhennettävä velkapottiamme. Ainakin asiaa on pikaisesti selvitettävä. Miten kaupungin palvelukokonaisuus voidaan tulevaisuudessa toteuttaa vaatii nyt kaikkien työpanosta – sekä viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden että kaupunkilaisten.
Kokoomuksen ryhmä 6.6. kokouksessa.
Me kokoomuksena haluamme yhteistyöllä pitää Pieksämäen hyvinvoivana kaupunkina, jossa on jokaisen hyvä elää. Kokoomuksen ryhmä hyväksyy tilinpäätöksen 2021 ja myöntää vastuuvapauden tilivelvollisille.
Lopuksi valtuustoryhmämme haluaa kiittää kaikkia tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatijoita, sekä viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä hyvästä yhteistyöstä
Yhdistyksen vuosikokous pidettiin lauantaina 23.4. Nikkarilan Kurssilassa sekä etäyhteyksin Teams-ympäristössä.
Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat eli tehtiin henkilövalinnat sekä vahvistettiin toimintasuunnitelma ja talousarvio. Samalla myös kuultiin toimintakertomus, tilinpäätös sekä toiminnantarkastajien lausunti vuodesta 2021 ja myönnettiin vastuuvapaus ko. vuoden vastuullisille.
Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Mira Ilmoniemi ja varapuheenjohtajaksi valittiin Heikki Skyttä. Taloudenhoitajana jatkaa Pekka Seppä ja uudeksi sihteeriksi valittiin Heidi Grommi-Hukkanen, hallituksen jäseninä jatkavat Anna-Maria Kovanen, Tero Tujunen ja Taru Turunen.
Vuoden 2022 toiminnantarkastajiksi valittiin Riikkaliina Laulainen ja Timo Taavitsainen, heidän varahenkilöikseen Sakari Saarela ja Päivi Harlin-Saarela.
Kokouksen lopuksi Mira Ilmoniemi piti poliittisen tilannekatsauksen ja kertoi mm. uuden hyvinvointialueen valmistelutyön etenemisestä.
Pieksämäen Kokoomus ry:n sääntömääräinen vuosikokous 23.4.2022 klo 15.00 Nikkarilassa, Matti ja Liisa Koti Oy:n Kurssilassa. Kokous järjestetään hybridi-kokouksena eli osallistuminen Microsoft Teams -sovelluksen avulla on mahdollista.
Kokouskutsulinkki Teamsiin lähetetään kaikille jäsenille jäsenrekisteriin ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen. Voit ladata sovelluksen mobiililaitteeseen, tietokoneeseen tai käyttää Teamsia sovellusta lataamatta nettiselaimen kautta.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. valitaan puheenjohtaja ja hallitus, vahvistetaan tilinpäätös, toimintakertomus sekä hyväksytään talousarvio ja toimintasuunnitelma. Ajankohtaisen poliittisen katsauksen pitää kokoomuksen Pirkko Valtola Mikkelistä.
Lisätietoja etäosallistumisesta tarvittaessa puheenjohtaja Mira Ilmoniemeltä tai sihteeri Heikki Skytältä.
Etelä-Savon ilmastoryhmän puheenjohtajan, Anna-Maria Kovasen, avauspuhe uuden ilmastoryhmän ensimmäisessä kokouksessa 1. helmikuuta 2022:
Lämpimästi tervetuloa tähän Etelä-Savon Ilmastoryhmän kokoukseen hyvät asiantuntijat, ilmastoryhmän jäsenet ja viranhaltijat.
Anna-Maria Kovanen
Minä olen Anna-Maria Kovanen Pieksämäeltä, Etelä-Savon ilmastotyöryhmän tuore puheenjohtaja. Tämän toimeksiannon sain Etelä-Savon maakuntahallituksen jäsenenä. Olen myös Etelä-Savon maakuntavaltuuston jäsen, Pieksämäen kokoomuksen kaupunginvaltuutettu, valtuustoryhmäni puheenjohtaja, kaupungin hallituksen varajäsen, nyt myös tulevan hyvinvointialuevaltuuston varajäsen.
Muutaman sanan kertoisin Etelä-Savon maakunta strategiasta ja maakuntaohjelmasta. Eli maakuntastrategian kolmen kärjeksi on valittu metsä, ruoka ja vesi. Ilmasto tietenkin kytkeytyy jokaiseen kärkeen. Maakuntaohjelma on hyväksytty maakuntavaltuuston kokouksessa joulukuussa 2021, vuosille 2022-2025. Maakuntaohjelma on maakuntastrategian toimeenpanon keskeinen työkalu.
Maakuntaohjelman toimeenpanoon ja toimenpiteiden kohdentamiseen vaikuttavat EU:n uuden ohjelmakauden 2021-2027 politiikkalinjausten ohella myös uudistettu, syyskuussa 2021 voimantullut kansallinen aluekehityslainsäädäntö. Maakuntaliitolla on aluekehityslakiin perustuen vastuu aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta.
Osana tätä tehtävää maakuntaliitto vastaa mm. alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien osalta suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa. Tätä tehtävää haluan omalta osaltani edistää tämän ilmastotyöryhmän puheenjohtajana ja viedä myös tämän työryhmän terveiset maakuntahallituksen pöydän ääreen.
Aluehallinnon ja sen osana maakuntaliittojen roolia ei mielestäni ole riittävästi otettu huomioon osana kansallista ilmastotyötä. Viime vuoden elokuussa antamassaan lausunnossa ilmastolakiluonnoksesta Etelä-Savon maakuntaliitto kiinnitti huomiota alue- ja paikallistason jättämiseen syrjään ilmastoasioiden suunnittelusta. Toteuttamiseen ollaan kyllä valmiita asettamaan velvoitteitaan niin kunnille kuin kuntayhtymille.
Luonnoksen perusteella on ilmastoasioiden suunnittelu täysin valtiovetoista ja valtion vastuulla (neljä lakisääteistä suunnitelmaa). Lakiehdotuksessa ei ole annettu maakunnille ja kunnille lainkaan roolia suunnittelujärjestelmässä. Alue- ja kuntatasolle on jäänyt vain suunnitelmien edistämisvelvoite.
Ilmastolaissa tulisi kuvata myös alueellinen ja kunnallinen ilmastotyö ja sen rooli. Lisäksi valtakunnallisten ilmastosuunnitelmien sisältövaatimuksiin tulisi lisätä alueellisten ja paikallisten ilmastosuunnitelmien huomioon ottaminen. Usein hyvät käytännöt ja keinot ongelmien ratkaisuun löytyvät ruohonjuuritasolta.
Hallituksen esitystä odotetaan alkuvuodesta. Tässäkään asiassa keskitetty suunnittelu ei ole hyväksi.
EU:n ilmastopolitiikalla ohjataan sekä alueen yhteisiä, että jäsenmaiden toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Euroopan komissio julkaisi 2019 vihreän kehityksen ohjelman (European Green Deal), jossa esitellään keinoja ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi. Kansallisena tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttää nopeutettuja päästövähennyksiä kaikilla toiminnan sektoreilla sekä hiilinielujen vahvistamista. Suomen tavoitteena on ohjata ohjelmakauden 2022-2027 EAKR-rahoituksesta 35% ilmastotoimenpiteisiin.
Etelä-Savolle ilmastonmuutoksen torjunta tarjoaa mahdollisuuksia kasvua tukevaan liiketoimintaan. Vähähiilisyyden ja laajemminkin vihreän kasvun TKI-toiminta yhdistää maakunnan myös alan kansallisiin kuin kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin ja rahoituslähteisiin. Niissä verkostoissa Etelä-Savolla on erityisosaamisensa myötä paljon annettavaa. Maakunnan kannalta on tärkeää tunnistaa mahdollisuudet ja mennä jo varhaisessa vaiheessa mukaan kasvun imuun.
Meillä on Etelä-Savossa paljon metsää, 85% maakunnan maapinta-alasta on metsää. Maakuntavaltuuston kokouksessa metsätalouden näkökulma ilmastoasiaan puhutti paljon, eli pelkillä hiilinieluilla toivottavasti ei vain yritetä ratkaista ilmastotavoitteita. Maakuntaohjelmassa linjataan, että luonnon monimuotoisuudesta sekä metsien hiilinieluista huolehtiminen tullaan ottamaan entistä paremmin huomioon maakunnan metsiä hyödynnettäessä metsätalouden kannattavuutta heikentämättä.
Fossiilisten tuotteiden päästöistä on karsittava ja se tarvitsee uusiutumattomien energiamuotojen vähentämistä. Tämän ympärille tarvitaan innovaatioita, tutkimusta ja koulutusta.
Maakunnassamme puhuttaa myös biokaasulla toimivien autojen ja sähköautojen latauspisteiden saatavuus. Jakeluinfra on saatava kuntoon, jotta voidaan tukea edelleen yksityisautoilijoiden ja kuljetusyrittäjien siirtymisen vähempi päästöisiin autoihin, kaikkea kuljetustoimintaa ei voida kuitenkaan raiteille siirtää. Toiveena olisi, että ilmastokeskustelussa autoilun näkökulmasta biokaasulla kulkevien ajoneuvojen päästöjä ei mitattaisi vain pakoputkesta, vaan huomioitaisiin päästöjen mittauksessa tuotannon päästöt, mitkä käsittääkseni ovat hyvin vähäisiä esimerkiksi öljyn jalostukseen verrattuna. Pieksämäellä onkin aloitettu kat-1 projekti uuden teollisuusalueen kaavoituksessa toiveena on saada biokaasuasema. Hienoa on myös, että saamme Etelä-Savoon ensimmäisen tuulivoimapuiston meille Pieksämäkeen.
Yleisenä edunvalvonnan näkökulmana haluan vielä nostaa sen, että yritykset tulee ottaa mukaan ilmastotiekartan suunnitteluun, koska toimenpiteet maksavat ja kustannukset tulee pitää kohtuullisena. Esimerkkinä alueen energiayhtiöt ja kaukolämpö, joka mahdollistaa useamman talouden tehokkaan vihreän siirtymän kerralla keskitetyillä toimilla. Myös maatalouden tuottajat tulee ottaa suunnitteluun mukaan, tiedämme, että maidontuottajien määrä on edelleen vähenemässä Etelä-Savossa.
Asiaa ilmaston ympärillä on paljon ja meidän tulee tukeutua tutkittuun tietoon. Ilmastonmuutos ei ole vain mielipidekysymys. Toivottavasti tänään saadaan ihan käytännön toimintamalleja ilmastotavoitteiden toteuttamiselle ja tukea meille päättäjille päätöksentekoon. Ja nyt hyvät kokoukseen osallistujat kiitän ja annetaan puheenvuoro asiantuntijoille.
