Aluevaaliehdokkaita Pieksämäeltä

Pieksämäellä on hyvä vire. Uusia hankkeita syntyy, yritykset investoivat ja yhteisöllisyys on vahvaa. Alueella on nähtävissä monia positiivisia signaaleja, jotka kertovat siitä, että Pieksämäellä on vetovoimaa ja kehitystä tapahtuu useilla rintamilla. Nyt kun huhtikuun kuntavaaleissa valittava uusi kaupunginvaltuusto aloittaa uuden kuntastrategian ja elinvoimaohjelman työstämisen, on samalla erinomainen tilaisuus tarkastella ja terävöittää myös Pieksämäen kaupunkibrändiä.

Mitä haluamme Pieksämäestä viestiä ja kenelle? Kaupunkibrändi ei ole pelkkä logo tai slogan, vaan se kiteyttää kaupungin identiteetin ja kertoo tarinan, jonka haluamme muiden kuulevan. Kaupunkibrändi on muutakin kuin mainostaulu tien varressa tai logo messuilla jaettavassa suklaakonvehdissa – se on syytä nähdä työkaluna, jonka avulla lisätään elinvoimaa ja ponnistellaan kohti yhdessä sovittuja tavoitteita. On tärkeää, että Pieksämäen brändi heijastaa sen vahvuuksia ja vetovoimatekijöitä.

Miten Pieksämäki voisi erottua positiivisella tavalla kaikkien muiden kuntien joukosta? Puhdasta luontoa ja kauniita maisemia tarjoavat lähes kaikki Suomen kunnat – jopa betoninen Kouvola. Siksi Pieksämäen täytyy löytää oma ainutlaatuinen kulmansa, joka erottaa sen edukseen ja puhuttelee oikeita kohderyhmiä. Voisiko Pieksämäki profiloitua erityisen vahvana yrittäjyyden ja innovaatioiden keskuksena, sujuvana kaavoittajana, kasvun mahdollistajana, kulttuurin ja tapahtumien keitaana tai perheystävällisenä kaupunkina, jossa arki rullaa sujuvasti?

Brändin ajanmukaistaminen ei tarkoita kaiken vanhan romuttamista, vaan tavoitteiden ja viestin kirkastamista. Mitä voisimme tehdä toisin, jotta Pieksämäki erottuu entistä paremmin? Miten voimme tavoittaa ne ihmiset ja yritykset, jotka voisivat nähdä Pieksämäen omana tulevaisuuden kotinaan tai investointikohteena?

Kaupunki ei voi yksin rakentaa brändiään, vaan se syntyy yhdessä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Nyt on oikea aika käydä keskustelua ja määritellä, mikä tekee Pieksämäestä erityisen – ja ennen kaikkea, miten voimme kertoa sen maailmalle yhä paremmin. Kun suunta on selkeä, viesti on vahva ja houkutteleva. Jos koskaan, niin Pieksämäen aika on juuri nyt.

Heikki Skyttä
kaupunginvaltuuston 1. vpj, kok.

Puheenvuoro on julkaistu Pieksämäen Lehdessä 25.2.2025

Kotisairaalan hoidon piiriin mennään aina lääkärin lähetteellä ja henkilön omalla suostumuksella. Jokaisella hyvinvointialueella on oma tapansa toimia ja tuottaa palveluita. Lääkäri arvioi, onko sairautta mahdollista hoitaa kotisairaalan toimesta. Kotisairaalahoito on usein vaihtoehto sairaalahoidolle. Henkilön kunnon on oltava riittävä hoidon toteuttamiselle kotona.

Nyt kun joka puolella Suomea joudutaan pohtimaan erilaisia säästötoimenpiteitä millä hyvinvointialueet voivat tuottaa palveluitaan akuuttiin sekä hieman pidempiaikaiseen hoidontarpeeseen vastaten – Olisi mielestäni hyvä muistaa Kotisairaalatoiminta.

Väestölle pystytään viemään sairaalatasoinen hoito heidän omaan kotiympäristöön. Moni saattaa lisäksi kokea turvallisuuden tunnetta ollessaan hoidettavana omassa tutussa ympäristössään. Hoidon tarvetta voidaan arvioida väestön omassa asuinympäristössä. On mahdollisuus tehdä kotioloissa kartoittavia kyselytutkimuksia, seurata vitaalielintoimintoja, suorittaa joko terveyskeskus-tai sairaalan poliklinikan vastaanottoa korvaava käynti tai mm. arvioida leikkauksenjälkeistä hoidontarvetta ja hoitaa tarvittavia toimenpiteitä. Kotioloissa voidaan tarvittaessa ottaa verikokeet, sydänfilmi, tehdä vaativia haavanhoitoja, antaa injektioita, suorittaa suonensinsäistä nesteytystä sekä lääkitystä.

Kotiin vietävillä sairaalatason palveluilla voidaan minimoida mahdollisten sairaalabakteerien leviämistä ja hoitoympäristö pystytään luomaan potilaalle mahdollisimman mielekkääksi. Palveluita pystytään jalkauttamaan myös hoito- ja palvelukoteihin sekä erilaisiin tarpeisiin ja tilanteisiin. Toki hoidolle täytyy olla selkeä tarve ja lääkärin arvioima hyödyllisyys – täten myös lääkärin lähete useimmissa paikoissa hoitoon pääsyyn tarvitaan.

Kotisairaalan kautta onnistuu myös saattohoito ja näin omaiset sekä läheiset pystyvät paremmin olemaan läsnä heille tärkeän ihmisen viimeisissä hetkissä. Ihmiselle voidaan toteuttaa laajakin kipulääkitys kotona ja hoitoon pystytään osallistamaan useita eri asiantuntijoita. Moni saattaa kokea haluavansa tulla ennenkaikkea kohdatuksi omana itsenään ja omien arvojen kautta. Ihminen voi kokea kotiin vietävien palveluiden turvin saavansa rauhaa ja lohduttavaa läheisyyttä elämän viimeisissä hetkissä.

Heidi Grommi-Hukkanen
sairaanhoitaja AMK, sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan erikoistumiskoulu
kokoomuksen kuntavaaliehdokas

Puheenvuoro on julkaistu Pieksämäen Lehdessä 25.2.2025

Hyvinvointialueiden toiminnan ydin on palvelujen järjestäminen asukkaille – ei hallinnon paisuttaminen tai tarpeettoman byrokratian rakentaminen. Kun organisoimme työtä, meidän tulee pitää kirkkaana mielessä, että tavoitteena on joustava, asiakaslähtöinen ja tehokas palvelu. Pienillä hyvinvointialueilla tämä on erityisen tärkeää: meillä ei ole varaa monimutkaisiin hallintopolkuihin, jotka vain hidastavat asioiden etenemistä.

Usein ajatellaan, että byrokratian kasvattaminen on poliitikkojen synnyttämä ongelma, mutta totuus on, että sen rakentamiseen voivat syyllistyä myös yksittäiset työntekijät, tiimit tai organisaation yksiköt. Kun haluamme tehdä työmme hyvin, saattaa syntyä käytäntöjä, jotka alkujaan tuntuvat tarpeellisilta, mutta lopulta vain vaikeuttavat arjen sujuvuutta. Tiukat hallintomallit ja ylimitoitettu raportointi voivat pahimmillaan viedä aikaa itse palvelun tuottamiselta.

Tällainen toimintakulttuuri aiheuttaa kuntalaisille ja hyvinvointialueen asukkaille turhautumista – syntyy tunne, ettei palvelua saa, vaikka siihen olisi oikeus. Jos asiakkaat ohjataan viranomaiskanaviin, kun asia olisi voitu ratkaista nopeammin suoralla yhteydenpidolla, viivästyy palvelu entisestään. Tämä ei ole kenenkään etu.

Yksi hyvin toimivan hyvinvointialueen kulmakivistä on sujuva yhteistyö eri toimijoiden välillä, mukaan lukien hyvinvointialueen ja yksityisten palvelun tuottajien välillä. Jos byrokratia estää matalan kynnyksen keskustelun ja joustavan yhteistyön, kärsivät sekä yksityiset palveluntuottajat että ennen kaikkea palvelujen käyttäjät. Tarvitsemme aitoa vuorovaikutusta, ei turhaa paperinpyöritystä tai nykyaikana potilasjärjestelmien ja muiden sähköisten kanavien ylitilastointia.

Hyvinvointialueemme pieni koko edellyttää, että teemme yhteistyötä tehokkaasti ja ilman ylimääräisiä esteitä. Byrokratian kiristäminen ja turhat hallinnolliset kiemurat eivät saa estää palvelujen sujuvuutta ja järkevää resurssien käyttöä. Meidän tulee toimia niin, että toimintaamme ohjaa palvelun sujuvuus, ei hallinnon tarpeeton monimutkaistaminen.

Tulevissa kuntavaaleissa ja hyvinvointialuevaaleissa on tärkeää valita päättäjiä, jotka ymmärtävät tämän. Hyvinvointialueiden tehtävä ei ole rakentaa lisää hallintoa, vaan varmistaa, että palvelut toimivat parhaalla mahdollisella tavalla – ilman turhaa byrokratiaa.

Anna-Maria Kovanen
kaupunginvaltuutettu, valtuustoryhmän pj. (kok.),
Kunta- ja hyvinvointialuevaalit 2025 ehdokas

Puheenvuoro on julkaistu Pieksämäen Lehdessä 17.2.2025