Pieksämäen Kokoomus

Miljoonien neliöiden murros – Miten ratkaisTA tyhjenevien kiinteistöjen haaste?

kirjoittaja

Suomalaiset kunnat elävät historiallisen kiinteistömurroksen keskellä, kun sote-uudistus, väestönmuutos ja digitalisaatio vähentävät fyysisten toimitilojen tarvetta.

Tilanne pakottaa kunnat arvioimaan omaisuuttaan puhtaasti talouden ja strategisen tarkoituksenmukaisuuden valossa. Kyse ei ole poliittisesta valinnasta, vaan rakenteellisesta pakosta sopeutua uuteen todellisuuteen, jossa seinien ylläpito ei enää automaattisesti palvele kuntalaisten etua.

Haasteen mittakaava ja alueelliset erot

Kuntien kiinteistöhaaste on kansallisesti mittava ja se koskettaa laajasti koko julkista sektoria. Suomen Kuntaliiton ja Senaatti-kiinteistöjen selvitysten mukaan kunnat arvioivat, että noin 30 prosenttia eli noin 2,1 miljoonaa neliömetriä sote- ja pelastusalan tiloista uhkaa jäädä tyhjilleen lakisääteisten vuokrasopimusten päättyessä.

Suurimmillaan tyhjenemisriskin arvioidaan asiantuntijapiireissä koskevan jopa puolta kuntien nykyisestä rakennuskannasta. Tämä tarkoittaa kunnille valtakunnallisesti yli 220 miljoonan euron vuotuista vuokratulojen menetystä, vaikka rakennusten lämmitys-, ylläpito- ja pääomakustannukset jäävät edelleen kuntien maksettaviksi.

Ilmiö ei kuitenkaan kohtele Suomen kuntia tasapuolisesti, vaan se jakautuu voimakkaasti maantieteellisen sijainnin ja väestörakenteen mukaan. Suurissa kasvukeskuksissa tyhjeneville kiinteistöille löytyy verrattain helposti uutta markkinaehtoista käyttöä, tai tonttimaa on niin arvokasta, että vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen on taloudellisesti kannattavaa.

Tilanne on täysin toinen seutukaupungeissa ja vähenevän väestön alueilla, joissa kiinteistömarkkina on hiljainen. Kun vapailla markkinoilla ei ole kysyntää, tyhjä terveysasema tai virasto muuttuu puhtaaksi kulueräksi. Erityisen haastavia ovat erikoistuneet sote-kiinteistöt, kuten vanhat sairaalat ja vuodeosastot, joiden muuntaminen esimerkiksi asunnoiksi tai liiketiloiksi on rakenteellisesti sekä taloudellisesti usein mahdotonta.

Monen tekijän samanaikainen paine

Tarpeettomien neliöiden taustalla vaikuttaa useita samanaikaisia yhteiskunnallisia ja teknologisia muutoksia, jotka supistavat kuntien tilantarvetta. Hyvinvointialueet etsivät omassa toiminnassaan säästöjä ja tiivistävät palveluverkkojaan, mikä johtaa väistämättä kuntien omistamien tilojen vuokrasopimusten irtisanomiseen.

Samaan aikaan syntyvyyden lasku vähentää päiväkoti- ja kouluikäisten määriä, mikä heijastuu suoraan opetus- ja kasvatustoimen tilatarpeeseen tulevina vuosina. Palveluiden siirtyminen verkkoon vähentää tarvetta fyysisille asiointipisteille, ja etätyön yleistyminen on jättänyt kuntien hallintorakennukset osittain tyhjilleen.

Kunnan roolin muuttuessa sote-uudistuksen jälkeen jäljelle jääneiden tehtävien hoitaminen vaatii erilaista, usein huomattavasti tiiviimpää ja joustavampaa tilakantaa. Tässä uudessa tilanteessa passiivisen omistamisen sijaan kunnilta vaaditaan aktiivista salkunhoitoa, jossa ratkaisut on jaettava selkeisiin strategisiin luokkiin.

Nykyaikaiset koulut ja elinvoimaa tuovat investoinnit muodostavat säilytettävän ydinkannan, jonka osalta huomio kiinnitetään korjausvelan hallintaan. Toimintoja kannattaa myös tiivistää tuomalla useita eri palveluita, kuten kirjastoja, nuorisotiloja ja järjestöjä, saman katon alle hybriditiloihin käyttöasteen nostamiseksi.

Jos kiinteistöllä on markkina-arvoa mutta ei kunnallista käyttöä, myynti vapailla markkinoilla vapauttaa pääomaa ja siirtää ylläpitoriskin yksityiselle sektorille.

Huonokuntoisten ja markkinattomien rakennusten kohdalla hallittu purkaminen on kuitenkin usein taloudellisesti ainoa keino katkaista jatkuva kulukierre, sillä korjaaminen tai tyhjänä pito muodostuu kunnalle pitkällä aikavälillä huomattavasti kalliimmaksi kuin tontin tyhjentäminen.

Henkinen kynnys ja taloudelliset realiteetit

Kiinteistöistä luopuminen on kunnissa usein enemmän henkinen kuin tekninen haaste, vaikka kyselytutkimusten mukaan reilusti yli 80 prosenttia kuntalaisista on huolissaan tyhjien kiinteistöjen aiheuttamista kustannuksista. Käytännön päätöksenteko kohtaa usein muutosvastarintaa, sillä vanhat rakennukset ja entiset kyläkoulut koetaan vahvasti osaksi paikallista identiteettiä ja historiaa.

Kuntalaiset ja toisinaan päättäjätkin rinnastavat rakennuksesta luopumisen itse palvelun lopettamiseen, vaikka kyse olisi toiminnan siirtämisestä tehokkaampiin, terveellisempiin tai digitaalisiin tiloihin.

Päätöksentekoa hidastaa myös tasearvojen haaste, sillä monien vanhojen kiinteistöjen kirjanpidollinen arvo on todellista markkina-arvoa korkeampi. Kiinteistön myynti nimellisellä hinnalla tai sen purkaminen pakottaa tekemään taseeseen suuria kerralliskuoron alaskirjauksia, mikä rasittaa kunnan tilikauden tulosta, vaikka pitkällä aikavälillä pelastaisikin käyttötalouden kuluja.

Modernissa kuntataloudessa kiinteistökannan kunto ja rakenne linkittyvät suoraan alueen elinvoimaan, vetovoimaan ja pitovoimaan. Jos merkittävä osa kunnan verotuloista kuluu tyhjien neliöiden lämmittämiseen ja ylläpitoon, resursseja jää vähemmän lakisääteisiin palveluihin tai kehitysinvestointeihin, mikä luo painetta kunnallisveron korotuksiin.

Yritykset ja uudet asukkaat hakevat alueita, joissa infrastruktuuri on kunnossa ja verotaso kilpailukykyinen. Nykyaikaiset, muuntojoustavat ja energiatehokkaat sivistys- ja vapaa-ajan tilat lisäävät kunnan vetovoimaa ja parantavat asukkaiden arjen sujuvuutta.

Hallittu luopuminen vanhasta mahdollistaa resurssien kohdentamisen uusiin ratkaisuihin, jotka vastaavat paremmin nykyajan tiukentuvia ympäristö- ja saavutettavuusvaatimuksia. Kuntakentän kiinteistöhaasteessa ei siis ole kyse vain seinistä, vaan siitä, miten julkiset varat kohdennetaan optimaalisesti tulevaisuuden palvelujen turvaamiseksi.

Kokoomus korosti elinvoimaa ja vastuullista taloudenpitoa Etelä-Savon maakuntavaltuustossa

kirjoittaja

Etelä-Savon maakuntavaltuusto käsitteli keskiviikkona 10. kesäkuuta vuoden 2025 tilinpäätöstä. Kokoomuksen valtuustoryhmä piti myönteisenä sitä, että maakunnan taloustulos jäi ennakoitua paremmaksi tiukan taloudenpidon ansiosta.

Kokoomusryhmä korosti kuitenkin, että talouden tasapainottamista on jatkettava määrätietoisesti, jotta kuntien maksuosuuksien korotuspaineilta vältytään tulevaisuudessa.

Kokoomus nosti puheenvuorossaan esille myös Etelä-Savon elinvoiman vahvistamisen, uusiutuvan energian investoinnit sekä saavutettavuuden merkityksen.

Erityistä kiitosta sai Pieksämäen kannalta tärkeiden ratayhteyksien kehittäminen ja niiden edunvalvonta.

Maakuntavaltuuston kokoukseen osallistui Pieksämäen Kokoomuksesta maakuntavaltuutettu Anna-Maria Kovanen.

Kokoomuksen maakuntavaltuustoryhmä hyväksyi vuoden 2025 tilinpäätöksen ja puolsi vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille

Digiajan tehtaat – Mitä datakeskukset ovat ja miten ne muuttavat kuntien tulevaisuutta?

kirjoittaja

Datakeskuksista puhutaan nykyään kaikkialla, mutta niiden merkitys arjen pyörittäjinä jää usein teollisuushallien seinien sisäpuolelle. Kyseessä ei ole pelkkä teknologinen ohimenevä ilmiö, vaan moderni vastine entisajan teollisuuslaitoksille. Nämä investoinnit voivat muuttaa minkä tahansa paikkakunnan taloudellista tulevaisuutta, minkä vuoksi kunnat ympäri Suomea kilpailevat niistä kiivaasti.

Mikä on datakeskus ja miksi ne yleistyvät juuri nyt?

Datakeskus eli konesali on käytännössä digitaalisen yhteiskuntamme fyysinen sydän. Vaikka puhumme jatkuvasti näkymättömistä pilvipalveluista, mikään digitaalinen toiminto ei tapahdu tyhjiössä tai pilvessä. Jokainen katsomasi suoratoistovideo, pankkisovelluksen käyttö, etäpalaveri ja tekoälyhaku vaatii fyysisen tietokoneen, joka laskee ja tallentaa tuon tiedon. Datakeskus on suuri, tarkasti suojattu rakennus, joka pitää sisällään tuhansia tällaisia päällekkäin pinottuja palvelimia.

Juuri nyt ala elää ennennäkemätöntä teollista vallankumousta, johon on kaksi suurta syytä. Ensimmäinen on tekoälyn räjähdysmäinen kasvu, sillä monimutkaiset tekoälysovellukset vaativat moninkertaisesti enemmän laskentatehoa kuin perinteinen netin selaaminen tai sähköpostien lukeminen.

Toinen syy löytyy Suomen ainutlaatuisista valttikorteista kansainvälisessä kilpailussa. Pohjoismainen viileä ilmasto helpottaa laitteiden vaatimaa jatkuvaa jäähdytystä, maaperämme on vakaa ja sähköverkkomme on yksi maailman luotettavimmista. Kun tähän yhdistetään Suomen vahva panostus puhtaaseen kotimaiseen energiantuotantoon, kuten tuuli- ja aurinkovoimaan, maastamme on tullut magneetti vastuullisuutta korostaville kansainvälisille sijoittajille.

Datakeskusten vaikutukset kuntalaisen arkeen ja paikalliseen työllisyyteen

Keskiverto kuntalainen tuskin huomaa datakeskuksen olemassaoloa pelkällä silmämääräisellä tarkastelulla, sillä se on siisti, savuton ja hiljainen naapuri. Suurimmat vaikutukset heijastuvatkin paikallisten asukkaiden elämänlaatuun talouden kautta. Datakeskukset ovat miljoonaluokan investointeja, jotka tuovat sijaintikunnalleen merkittäviä ja vakaita kiinteistöverotuloja vuosikymmeniksi eteenpäin. Näillä tuloilla kunta voi rahoittaa ja turvata peruspalveluita, kuten kouluja, varhaiskasvatusta ja vapaa-ajan investointeja.

Lisäksi konesalien toiminnasta syntyy suuri määrä lämpöä. Tämä moderni teollisuuden sivuvirta tarjoaa valtavan mahdollisuuden: parhaassa tapauksessa tämä hukkalämpö voidaan ohjata paikalliseen kaukolämpöverkkoon, mikä auttaa vakauttamaan tai jopa laskemaan asukkaiden lämmityskustannuksia samalla kun hiilidioksidipäästöt vähenevät.

Julkisuudessa elää toisinaan myytti siitä, etteivät tietokoneita täynnä olevat hallit työllistä ihmisiä paikallisesti. Todellisuudessa työllisyysvaikutus on huomattava ja se jakautuu kahteen eri vaiheeseen.

Rakennusvaihe, joka kestää yleensä muutaman vuoden. Se työllistää satoja maanrakentajia, betonityöntekijöitä, sähkö- ja LVI-asentajia sekä logistiikan, majoituksen ja palvelualojen ammattilaisia.

Kun keskus valmistuu ja siirtyy toimintavaiheeseen, se luo pysyviä ja pitkäaikaisia työpaikkoja. Alueella tarvitaan silloin monipuolisesti eri alojen osaajia. IT- ja tietoliikenneinsinöörit huolehtivat laitteistojen toiminnasta ja päivityksistä, kun taas kiinteistötekniikan ja automaation asiantuntijat valvovat kriittisiä sähkö- ja jäähdytysjärjestelmiä. Lisäksi keskukset vaativat äärimmäistä puhtaanapitoa sekä ympärivuorokautista turva-alan valvontaa, mikä luo vakaita paikallisia työsuhteita muillekin kuin pelkille tietotekniikan asiantuntijoille.

Mitä datakeskus vaatii kunnalta ja mitkä ovat Pieksämäen valtit?

Konesalijätit eivät sijoitu minne tahansa, vaan investointipäätös vaatii kunnalta hyvin tarkat valmiudet. Ennen kaikkea datakeskus tarvitsee suuren, valmiiksi kaavoitetun tontin, jättimäisen sähkönsyötön kantaverkosta sekä huippunopeat ja kahdennetut valokuituyhteydet. Kilpailussa kuntien välillä pärjäävät ne, jotka kykenevät tarjoamaan toimivan infrastruktuurin ja sujuvan, nopean lupaprosessin.

Tässä kilpailussa Pieksämäellä on poikkeuksellisen vahvat valtit:

Sähköverkon vapaa kapasiteetti: Kun Etelä-Suomen suuret keskukset (Helsinki, Tampere, Turku) alkavat kärsiä sähköverkon kapasiteettipulasta, Fingridin kantaverkkoon kytketyssä Itä-Suomessa – ja juuri Pieksämäellä – on vielä erinomaisesti tilaa uusille suurjänniteasiakkaille. Alueen oma vahva panostus uusiutuvaan energiaan ja tuulivoimahankkeisiin takaa sen, että tarjolla on sijoittajien vaatimaa puhdasta sähköä.

Strateginen sijainti: Pieksämäen keskeinen sijainti ja hyvät liikenneyhteydet tekevät siitä loogisen ja helposti saavutettavan solmukohdan. Maaperä tarjoaa konesaleille tasaisen ja turvallisen alustan kaukana rannikkoalueiden tai suurasutuksen riskeistä.

Dataliikenneyhteydet: Pieksämäen läpi kulkee vahva digitaalinen runkoverkko. Kunnan kyky osoittaa konesaleille tontteja, joiden välittömässä läheisyydessä risteävät valtakunnalliset tietoliikenneyhteydet, tarjoaa datakeskuksille kriittisen tärkeän pienen viiveen ja katkeamattoman toimintavarmuuden.

On myös muistettava datakeskuksen toteutuminen edellyttää kunnilta usein merkittäviä panostuksia kunnallistekniikkaan. Alueelle voidaan joutua rakentamaan uusia tieyhteyksiä, vesihuoltoa, sähköverkon kapasiteettia sekä tietoliikenneinfrastruktuuria, mikä aiheuttaa kunnalle investointikustannuksia jo ennen kuin ensimmäinen palvelin käynnistyy.

Datakeskusten bisneslogiikka ja mahdolliset huolenaiheet

Datakeskuksen omistavan yrityksen liiketoiminta ja voitto perustuvat siihen, että se vuokraa tai myy tätä massiivista laskentatehoa ja turvallista tallennustilaa muille yrityksille, julkiselle sektorille tai globaaleille toimijoille. Tästä digitaalisesta yhtälöstä hyötyvät kaikki osapuolet: digipalveluiden käyttäjät saavat nopeaa ja toimintavarmaa palvelua, sijoittajat saavat tuottoa vakaasti kasvavalta toimialalta ja sijaintikunta saa kaipaamaansa elinvoimaa, tonttimyyntituloja ja uutta veropohjaa.

Kuten kaikkiin suuriin teollisiin hankkeisiin, myös datakeskuksiin liittyy luonnollisia kysymyksiä ja huolia. Datakeskukset eivät kuitenkaan aiheuta kemikaaliriskejä, saasteita tai ympäristölle vaarallisia tilanteita, sillä kyse on puhtaasta sähkötekniikasta. Suurin keskustelunaihe onkin niiden valtava sähkönkulutus, mikä korostaa tarvetta rakentaa maahamme jatkuvasti lisää uutta energiantuotantoa.

Myös maisemalliset tekijät puhututtavat, sillä konesalit ovat usein suuria ja pelkistettyjä teollisuushalleja. Tämän vuoksi kuntien rooli korostuu kaavoituksessa. Kun hankkeet sijoitetaan fiksusti jo valmiin infrastruktuurin ja hyvien liikenneyhteyksien varrelle erilleen tiheistä asutusalueista ja arvokkaista luontokohteista, saavutetaan paras mahdollinen lopputulos.

Jokaisen hankkeen kohdalla on arvioitava tarkasti, miten kustannukset ja hyödyt jakautuvat kunnan ja investoijan välillä. Samalla on huolehdittava siitä, että datakeskuksen tuottamalle hukkalämmölle on olemassa kaupallisesti kannattava hyödyntämiskohde. Parhaimmillaan lämpö voidaan syöttää kaukolämpöverkkoon, hyödyntää kasvihuonetuotannossa tai muussa paikallisessa teollisuudessa, jolloin investoinnista syntyy lisäarvoa koko alueelle.

Ilman toimivaa jatkojalostusta merkittävä osa datakeskuksen energiapotentiaalista valuu kuitenkin hukkaan, samalla kun kunta kantaa osan infrastruktuurin rakentamisen kustannuksista. Datakeskushankkeiden yhteydessä kuntien onkin tarkasteltava investoinnin kokonaisvaikutuksia, ei pelkästään rakennusvaiheen euromääriä.

Maailman muuttuessa kunnat eivät voi jäädä odottelemaan parempia aikoja vain perinteisen savupiipputeollisuuden varaan, vaan uusi elinvoima on luotava tarttumalla rohkeasti teknologian ja vihreän siirtymän tuomiin mahdollisuuksiin.

Datakeskukset ovat osoitus siitä, miten globaali digitalisaatio voi tuoda hyvinvointia ja työtä suomalaisille ja Suomen kunnille.

Kokoomuksen valtuustoryhmän näkemykset jakautuivat Lamustenmäen tuulivoimakaavassa

kirjoittaja

Pieksämäen kaupunginvaltuusto hyväksyi 8.6.2026 Lamustenmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan erittäin tiukan äänestyksen jälkeen lukemin 18–17. Päätös mahdollistaa tuulivoimapuiston jatkosuunnittelun kaupungin länsiosaan, noin 15 kilometrin päähän keskustasta.

Lamustenmäen hanke on herättänyt Pieksämäellä poikkeuksellisen paljon keskustelua ja jakanut mielipiteitä jo pitkään. Keskustelussa nousivat esiin niin uusiutuvan energian edistäminen, kaupungin elinvoima ja investointimahdollisuudet kuin vaikutukset maisemaan, lähialueen asukkaisiin ja vapaa-ajan asutukseen.

Myös Kokoomuksen valtuustoryhmän sisällä näkemykset hankkeesta erosivat toisistaan. Ryhmä ei ollut asiassa yksimielinen, vaan kokoomusvaltuutettujen äänet jakautuivat lopulta siten, että kaksi valtuutettua kannatti kaavan hyväksymistä ja kolme äänesti sitä vastaan.

Vihreä siirtymä tarvitsee harkintaa ja johdonmukaisuutta

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Ville Kiiveri totesi valtuustokeskustelussa, että Pieksämäki on jo aiemmilla päätöksillään osoittanut tukevansa vihreää siirtymää ja uusiutuvan energian investointeja.

Kiiveri muistutti, että Sarvikankaan ja Niinimäen hankkeet ovat edenneet kaupungissa varsin laajalla tuella.

– Sarvikangas meni valtuustossa läpi niin että hujahti, samoin Niinimäki aika samoilla linjoilla. Olemme varmasti antaneet jo kaupunkina selkeän viestin siitä, että vihreä siirtymä on meille tärkeää, Kiiveri totesi.

Hän nosti puheenvuorossaan esiin myös sen, että suuriin investointeihin liittyy usein voimakkaita odotuksia ja uhkakuvia.

Kiiverin mukaan Pieksämäellä on vuosien varrella käyty vastaavaa keskustelua useiden merkittävien hankkeiden yhteydessä, eikä kaupungin tulevaisuutta voida sitoa yksittäisiin investointipäätöksiin.

Kunnioitusta erilaisille näkemyksille

Lamustenmäen kaavapäätös oli yksi valtuustokauden tähän asti vaikeimmista ja eniten mielipiteitä jakaneista asioista. Keskustelussa tunnistettiin sekä hankkeen mahdolliset elinvoima- ja investointivaikutukset että huoli ympäristöstä, maisemasta ja alueen asukkaiden kokemista vaikutuksista.

Kokoomuksen valtuustoryhmässä asiaa tarkasteltiin useasta näkökulmasta, minkä vuoksi ryhmä päätyi sallimaan jäsenilleen oman harkinnan mukaisen päätöksenteon.

Ryhmän näkemykset jakautuivat lopulta äänestyksessä siten, että kaksi kokoomusvaltuutettua kannatti osayleiskaavan hyväksymistä ja kolme vastusti sitä.

Kokoomus pitää tärkeänä, että suurista investointi- ja maankäyttöhankkeista käydään avointa keskustelua ja että päätöksenteossa huomioidaan sekä kaupungin elinvoiman kehittäminen että kuntalaisten näkemykset. Lamustenmäen tapauksessa valtuutetut päätyivät punnitsemaan näitä näkökulmia eri tavoin, mikä näkyi myös ryhmän jakautuneena äänestyskäyttäytymisenä.

Kokoomus korosti valtuustossa johdonmukaista ja vastuullista päätöksentekoa

kirjoittaja

Pieksämäen kaupunginvaltuusto kokoontui 8.6.2026 käsittelemään useita kaupungin tulevaisuuden kannalta merkittäviä asioita. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Ville Kiiveri käytti kokouksessa useita puheenvuoroja, joissa korostuivat päätöksenteon johdonmukaisuus, taloudellinen vastuullisuus sekä pitkäjänteinen hyvinvointityö.

Jäppilätaloa koskeva päätös herätti kysymyksiä

Kiiveri arvosteli kaupunginhallituksen ratkaisua poistaa Jäppilätalo säästöohjelmasta kesken valmistelun. Hänen mukaansa tekninen lautakunta ei ollut vielä saanut korvaavia tilaratkaisuja koskevaa selvitystyötään valmiiksi, mutta kaupunginhallitus otti asiassa kantaa ennen valmistelun valmistumista.

Puheenvuorossaan Kiiveri muistutti, että Virtasalmen virastotalon myynnin yhteydessä tekninen toimi ja luottamushenkilöt valmistelivat huolellisesti kompromissiratkaisun, jonka valtuusto hyväksyi yksimielisesti. Hän kysyi, miksi Jäppilän kohdalla haluttiin poiketa samasta menettelystä ja miksi säästötalkoiden velvoitteet näyttävät kohdistuvan eri tavoin kaupungin eri alueisiin.

Kokoomuksen näkemyksen mukaan asian valmistelun olisi tullut jatkua teknisessä lautakunnassa, jotta ratkaisu olisi ollut koko kaupungin kannalta tasapuolinen ja säästöohjelman uskottavuutta tukeva.

Hyvinvointisuunnitelma sai Kokoomuksen tuen

Valtuusto hyväksyi myös Pieksämäen hyvinvointisuunnitelman vuosille 2026–2029. Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Kiiveri kiitti valmistelijoita ja hyvinvointityöryhmää laadukkaasta työstä sekä suunnitelman vahvasta ennaltaehkäisevästä näkökulmasta.

Kokoomus piti erityisen tärkeänä kokoaikaisen hyvinvointikoordinaattorin tehtävän turvaamista. Ryhmän mukaan hyvinvointityön onnistuminen edellyttää, että koordinointi on riittävän vahvaa ja että ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin panostetaan pitkäjänteisesti.

Puheenvuorossa nostettiin esiin myös lasten ja nuorten hyvinvointi, mielenterveyden edistäminen sekä ikääntyvien palveluiden kehittäminen. Kokoomus ilmoitti kannattavansa hyvinvointisuunnitelman hyväksymistä.

Hallintosäännön uudistuksessa toivottiin realismia palkkiokeskusteluun

Hallintosäännön käsittelyn yhteydessä Kiiveri käytti Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron luottamushenkilöiden palkkioista käydystä keskustelusta. Hän totesi, että julkisuudessa esitetyt väitteet kohtuuttomista korotuksista eivät vastaa vertailutietoja samankokoisista kunnista.

Kokoomuksen mukaan Pieksämäen luottamushenkilöpalkkiot ovat edelleen vertailukuntien alhaisimpia, ja maltilliset tarkistukset ovat perusteltuja yleisen kustannustason nousun vuoksi. Ryhmä muistutti myös, että luottamustehtävien hoitaminen vaatii merkittävän määrän aikaa ja sitoutumista.

Kiiverin mukaan hyvä päätöksenteko edellyttää motivoituneita ja sitoutuneita luottamushenkilöitä, minkä vuoksi palkkiotason tulee olla realistinen ja vertailukuntien tasoa vastaava.

Kokoomus korosti tasapuolisuutta ja pitkäjänteisyyttä

Kiiverin puheenvuoroissa yhdistyivät Kokoomukselle tärkeät teemat: vastuullinen taloudenpito, päätöksenteon johdonmukaisuus sekä hyvinvointia vahvistavat ennaltaehkäisevät toimet. Kokoomuksen valtuustoryhmän mukaan kaupungin kehittämisessä tarvitaan tasapuolisia ratkaisuja, huolellista valmistelua ja pitkäjänteistä näkökulmaa koko Pieksämäen eduksi.