Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro 6.6.22 valtuustossa

Viime vuosi (2021) oli tapahtumarikas, niin toimintojen, päätösten kuin talouden osalta. Teimme Pieksämäen valtuustossa useita linjauksia sekä päätöksiä. Näkemyseroja oli myös paljon, enemmistön kanta ratkaisi, kuten demokratiassa on tapana.

Valtuustokauden pääsimme aloittaman kaupunkistrategian uudistamisella arvioimalla kauden 2018–2027 strategian toteutumista. Nähtäväksi jää kuinka tässä onnistuimme, varsinkin koska syksyn jälkeen maailmaa mullistanut sodan käynti toi omat haasteensa ja korona-aaltojen tuomat rasitteet.

Taloudellisesti isoin päätös koski Itärataa tai sen hankeyhtiöön mukaan lähtemisestä. Uusi valtuusto joutui heti kylmiltään päättämään edistääkö Itärata hankeyhtiön syntyä. Valtuustossa oli näkemyseroja valtuutetuilla siitä, että onko Itäratahankkeeseen osallistuminen investointi tulevaan, rahantuhlausta, muiden kaupunkien tukemista. Tässä olisi toivonut, että edellinen valtuusto ei olisi jättänyt asiaa pöydälle, koska uudelle valtuustolle ei ollut mahdollista järjestää yhtä isoa seminaaria aiheesta ennen päätöksentekoa. Jokaisen infra-investoinnin tulisi olla tuottava, seurattavissa, sekä säännöllisesti raportoitu.

Meillä on viime vuonna jatkettu edelleen kaupunkikuvan elävöittämistä, otettu huomioon liikuntarajoitteisia ja lapsiperheitä uudistamalla puistoja ja yhteisiä virkistysalueita. Näistä ei sinällään tarvitsekaan odottaa tuottoa, mutta ne varmasti parantavat kaupunkilaisten hyvinvointia. On olennaista, että kaupunki pitää hyvää huolta kiinteistöistään ja kuntalaisistaan.

Positiivista on, että 2021 tilinpäätös on positiivinen 4,4 miljoonaa euroa, negatiivisesta odotuksesta huolimatta. Useampi valtuutettu on kevät kauden aikana korostanut puheissa sitä, että voimme tästä kiittää vain koronaa ja sen tuomia valtiontukia. Asia ei ole näin yksiselitteinen. Ja kaikki ketkä ovat vuoden 2021 tilinpäätös kertomuksen lukeneet sen pitäisi tietää. Toki valtion koronatuilla paikattiin miinusta. 2021 tilinpäätöksestä voidaan päätellä, että aikaisempien kausien talouden tasapainotukset olleet oikeanaikaisia ja hyviä toimenpiteitä.

Väestönkehityksemme on hankala. Työttömyysprosentimme on kuitenkin matala, mikä on mielestämme hyvä asia. Tosin väestönrakenne ja matala työttömyysaste ovat haaste paikkakuntamme työnantajille, kuinka saada osaavaa työvoimaa? Tässä on yksi edunvalvontamme tärkeimpiä aiheita ja siihen kuuluu vahvasti koulutuksen saatavuus paikkakunnallamme, tai hyvät tietoliikenneverkot etäopiskelun ja etätyöskentelyn mahdollistajana.

Harmillisia menetyksiä myös viime vuonna saimme kokea, DIAKin nykymuotoinen toiminta päätettiin lakkauttaa, kaikesta edunvalvontatyöstä huolimatta. Onneksi pyritään TKI toiminnan kehittämiseen DiakHubin toimesta. Voimme kaikki olla tyytyväisiä, että olemme viime vuosina saaneet kaupunkiimme kolme uutta koulua korvaamaan huonokuntoiset koulut. Viime vuoden tilinpäätös osoittaa selvästi, että koulumme toimivat kustannustehokkaasti verrattuna sekä alueemme että koko maan kouluihin. Toisaalta lastemme jatkuvasti lisääntynyt pahoinvointi haastaa meidät löytämään tähän ratkaisuja, jotka saattavat lisätä kustannuksia tulevaisuudessa.

Ilahduttavaa, että kulttuuritoimi ketteröityi nopeasti koronantuomiin haasteisiin. Aina voi ylpeänä olla kaupunkimme kulttuuritarjonnasta. Myös maakuntahallituksen pöydässä tämä asia on nostettu esiin. Liikunnan sara taas näyttäytyy negatiivisena urheiluhallin tilanteen vuoksi, ensilumenlatua unohtamatta.

Toimintakertomuksessa esitetyt arviot merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä kuntatalouteen ja kaupunkimme toimintoihin ovat varmasti hyvin realistisia. Toivottavasti siis tänä vuonnakin pidetään käyttötalous hyvällä tasolla, niin sanotusti pienenä puskurina näille riskeille ja epävarmuustekijöille.

Ratkaisuja näihin ongelmiin ei kuitenkaan synny odottamalla valtion tukipäätöksiä tai muita ulkoisia apuja. Kaupungin velkamäärän minimoiminen on keskeinen tavoite varsinkin nyt ennen vuodenvaihdetta! Tulevaisuudessakaan ei voida välttyä investoinneilta, jotka voivat vaatia velkojen ottoa. Siksi sotekiinteistöt tulisi realisoida ennen ensi vuoden alkua ja saaduilla kauppasummilla lyhennettävä velkapottiamme. Ainakin asiaa on pikaisesti selvitettävä. Miten kaupungin palvelukokonaisuus voidaan tulevaisuudessa toteuttaa vaatii nyt kaikkien työpanosta – sekä viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden että kaupunkilaisten.

Kokoomuksen ryhmä 6.6. kokouksessa.

Me kokoomuksena haluamme yhteistyöllä pitää Pieksämäen hyvinvoivana kaupunkina, jossa on jokaisen hyvä elää. Kokoomuksen ryhmä hyväksyy tilinpäätöksen 2021 ja myöntää vastuuvapauden tilivelvollisille.

Lopuksi valtuustoryhmämme haluaa kiittää kaikkia tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatijoita, sekä viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä hyvästä yhteistyöstä

Etelä-Savon ilmastoryhmän puheenjohtajan terveiset helmikuussa 2022

Etelä-Savon ilmastoryhmän puheenjohtajan, Anna-Maria Kovasen, avauspuhe uuden ilmastoryhmän ensimmäisessä kokouksessa 1. helmikuuta 2022:

Lämpimästi tervetuloa tähän Etelä-Savon Ilmastoryhmän kokoukseen hyvät asiantuntijat, ilmastoryhmän jäsenet ja viranhaltijat. 

Anna-Maria Kovanen
Anna-Maria Kovanen

Minä olen Anna-Maria Kovanen Pieksämäeltä, Etelä-Savon ilmastotyöryhmän tuore puheenjohtaja. Tämän toimeksiannon sain Etelä-Savon maakuntahallituksen jäsenenä. Olen myös Etelä-Savon maakuntavaltuuston jäsen, Pieksämäen kokoomuksen kaupunginvaltuutettu, valtuustoryhmäni puheenjohtaja, kaupungin hallituksen varajäsen, nyt myös tulevan hyvinvointialuevaltuuston varajäsen. 

Muutaman sanan kertoisin Etelä-Savon maakunta strategiasta ja maakuntaohjelmasta. Eli maakuntastrategian kolmen kärjeksi on valittu metsä, ruoka ja vesi. Ilmasto tietenkin kytkeytyy jokaiseen kärkeen. Maakuntaohjelma on hyväksytty maakuntavaltuuston kokouksessa joulukuussa 2021, vuosille 2022-2025. Maakuntaohjelma on maakuntastrategian toimeenpanon keskeinen työkalu. 

Maakuntaohjelman toimeenpanoon ja toimenpiteiden kohdentamiseen vaikuttavat EU:n uuden ohjelmakauden 2021-2027 politiikkalinjausten ohella myös uudistettu, syyskuussa 2021 voimantullut kansallinen aluekehityslainsäädäntö. Maakuntaliitolla on aluekehityslakiin perustuen vastuu aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta.  

Osana tätä tehtävää maakuntaliitto vastaa mm. alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien osalta suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa. Tätä tehtävää haluan omalta osaltani edistää tämän ilmastotyöryhmän puheenjohtajana ja viedä myös tämän työryhmän terveiset maakuntahallituksen pöydän ääreen.  

Aluehallinnon ja sen osana maakuntaliittojen roolia ei mielestäni ole riittävästi otettu huomioon osana kansallista ilmastotyötä. Viime vuoden elokuussa antamassaan lausunnossa ilmastolakiluonnoksesta Etelä-Savon maakuntaliitto kiinnitti huomiota alue- ja paikallistason jättämiseen syrjään ilmastoasioiden suunnittelusta. Toteuttamiseen ollaan kyllä valmiita asettamaan velvoitteitaan niin kunnille kuin kuntayhtymille. 

Luonnoksen perusteella on ilmastoasioiden suunnittelu täysin valtiovetoista ja valtion vastuulla (neljä lakisääteistä suunnitelmaa). Lakiehdotuksessa ei ole annettu maakunnille ja kunnille lainkaan roolia suunnittelujärjestelmässä. Alue- ja kuntatasolle on jäänyt vain suunnitelmien edistämisvelvoite.  

Ilmastolaissa tulisi kuvata myös alueellinen ja kunnallinen ilmastotyö ja sen rooli. Lisäksi valtakunnallisten ilmastosuunnitelmien sisältövaatimuksiin tulisi lisätä alueellisten ja paikallisten ilmastosuunnitelmien huomioon ottaminen. Usein hyvät käytännöt ja keinot ongelmien ratkaisuun löytyvät ruohonjuuritasolta. 

Hallituksen esitystä odotetaan alkuvuodesta. Tässäkään asiassa keskitetty suunnittelu ei ole hyväksi. 

EU:n ilmastopolitiikalla ohjataan sekä alueen yhteisiä, että jäsenmaiden toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Euroopan komissio julkaisi 2019 vihreän kehityksen ohjelman (European Green Deal), jossa esitellään keinoja ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi. Kansallisena tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttää nopeutettuja päästövähennyksiä kaikilla toiminnan sektoreilla sekä hiilinielujen vahvistamista. Suomen tavoitteena on ohjata ohjelmakauden 2022-2027 EAKR-rahoituksesta 35% ilmastotoimenpiteisiin.  

Etelä-Savolle ilmastonmuutoksen torjunta tarjoaa mahdollisuuksia kasvua tukevaan liiketoimintaan. Vähähiilisyyden ja laajemminkin vihreän kasvun TKI-toiminta yhdistää maakunnan myös alan kansallisiin kuin kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin ja rahoituslähteisiin. Niissä verkostoissa Etelä-Savolla on erityisosaamisensa myötä paljon annettavaa. Maakunnan kannalta on tärkeää tunnistaa mahdollisuudet ja mennä jo varhaisessa vaiheessa mukaan kasvun imuun.  

Meillä on Etelä-Savossa paljon metsää, 85% maakunnan maapinta-alasta on metsää.  Maakuntavaltuuston kokouksessa metsätalouden näkökulma ilmastoasiaan puhutti paljon, eli pelkillä hiilinieluilla toivottavasti ei vain yritetä ratkaista ilmastotavoitteita. Maakuntaohjelmassa linjataan, että luonnon monimuotoisuudesta sekä metsien hiilinieluista huolehtiminen tullaan ottamaan entistä paremmin huomioon maakunnan metsiä hyödynnettäessä metsätalouden kannattavuutta heikentämättä. 

Fossiilisten tuotteiden päästöistä on karsittava ja se tarvitsee uusiutumattomien energiamuotojen vähentämistä. Tämän ympärille tarvitaan innovaatioita, tutkimusta ja koulutusta.  

Maakunnassamme puhuttaa myös biokaasulla toimivien autojen ja sähköautojen latauspisteiden saatavuus. Jakeluinfra on saatava kuntoon, jotta voidaan tukea edelleen yksityisautoilijoiden ja kuljetusyrittäjien siirtymisen vähempi päästöisiin autoihin, kaikkea kuljetustoimintaa ei voida kuitenkaan raiteille siirtää. Toiveena olisi, että ilmastokeskustelussa autoilun näkökulmasta biokaasulla kulkevien ajoneuvojen päästöjä ei mitattaisi vain pakoputkesta, vaan huomioitaisiin päästöjen mittauksessa tuotannon päästöt, mitkä käsittääkseni ovat hyvin vähäisiä esimerkiksi öljyn jalostukseen verrattuna. Pieksämäellä onkin aloitettu kat-1 projekti uuden teollisuusalueen kaavoituksessa toiveena on saada biokaasuasema. Hienoa on myös, että saamme Etelä-Savoon ensimmäisen tuulivoimapuiston meille Pieksämäkeen. 

Yleisenä edunvalvonnan näkökulmana haluan vielä nostaa sen, että yritykset tulee ottaa mukaan ilmastotiekartan suunnitteluun, koska toimenpiteet maksavat ja kustannukset tulee pitää kohtuullisena. Esimerkkinä alueen energiayhtiöt ja kaukolämpö, joka mahdollistaa useamman talouden tehokkaan vihreän siirtymän kerralla keskitetyillä toimilla. Myös maatalouden tuottajat tulee ottaa suunnitteluun mukaan, tiedämme, että maidontuottajien määrä on edelleen vähenemässä Etelä-Savossa. 

Asiaa ilmaston ympärillä on paljon ja meidän tulee tukeutua tutkittuun tietoon. Ilmastonmuutos ei ole vain mielipidekysymys. Toivottavasti tänään saadaan ihan käytännön toimintamalleja ilmastotavoitteiden toteuttamiselle ja tukea meille päättäjille päätöksentekoon. Ja nyt hyvät kokoukseen osallistujat kiitän ja annetaan puheenvuoro asiantuntijoille. 

Miten Pertinkujan kaava saataisiin maaliin?

Pieksämäellä on viime vuosina käyty vilkasta keskustelua, jonka lomassa on esitetty useita ehdotuksia mitä nk. kaupungintalon ranta-alueelle tulisi tehdä. Pallo on siirtynyt valmistelukoneistossa edestakaisin useita kertoja ja kaava on jälleen kerran uudessa valmistelussa teknisessä lautakunnassa.

On kysytty tarvitaanko Pieksämäellä uusia kerrostaloja kun tälläkin hetkellä tyhjiä asuntoja on runsaasti ja kaupungin asukasluku on laskussa? Toisaalta aiheellinen pohdinta on sekin, vastaavatko nämä tyhjät asunnot tämän päivän tarpeita ja vaatimuksia? Entä voitaisiinko keskustan muille vapaille tonteille rakentaa taloja jos niille on tarvetta?

Vankkaa kannatusta kerää ajatus, että Pertinkujan aluetta kehitettäisiin ensisijaisesti kaupunkilaisten yhteiseksi tapahtuma- ja virkistysalueeksi ja pyrittäisiin samaan Pieksämäelle nykyistä enemmän suuria yleisötapahtumia ja sitä kautta matkailun tulovirtoja talousalueelle.

Tapahtumapuiston kannattajat ovat huolissaan voidaanko Pieksämäen keskustassa edelleen järjestää suurempia tapahtumia jos Pertinkujan kaava lohkaisee merkittävän osan nykyisin avoimesta rakentamattomasta alueesta? Entä miten lisääntyvä asutus puiston laidalla vaikuttaa tapahtumien melu- ja ympäristölupiin?

Pieksämäen Kokoomus on huolissaan tilanteesta, missä päätöksiä ei saada aikaan ja asia pitkittyy. Mielestämme virkamiesten ja luottamushenkilöiden on otettava vastuu kaavoitusasian etenemisestä, sillä nykyinen pattitilanne ei ole kenenkään kannalta hyvä. Kaupunkilaiset eivät tiedä miten kaupunkia kehitetään, mahdolliset rakentajat eivät voi miettiä tulevaa ja tapahtumien järjestäjät eivät tiedä löytyykö heidän suunnitelmille paikkoja. Epätietoisuuden jatkuessa voimme jäädä ilman sekä kerrostaloja että tapahtumia.

Vetoamme kaikkiin osapuoliin yhteisen näkemyksen löytymiseksi. Nyt ei ole aika kaivautua omiin puolustusasemiin vaan etsiä kompromissiratkaisua, jolla turvattaisiin sekä kehittyvä asuinrakentaminen kantakaupungissa että elinvoimaiset yleisötapahtumat vuosiksi eteenpäin.

Pieksämäen Kokoomus
Hallitus

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro 2019 talousarvioesityksestä

Talousarvioesityksestä Kokoomuksen valtuustoryhmä nostaa esiin muutamia yksityiskohtia. Ja samalla ottaa kantaa esille nousseisiin muutosesityksiin.

Kokoomus on jo vuosien ajan peräänkuuluttanut palvelustrategian laatimista Pieksämäen kaupungille. Palvelustrategiassa linjattaisiin mm. millaisia palveluja, missä ja minkä tasoisina ja kenen toimesta kuntalaisille tuotettaisiin ja yhteisesti hyväksytty strategia auttaisi kehittämään palvelutuotantoa ja antaisi sille selkeät suuntaviivat ja raamit.

Nyt kun palvelustrategiaa ei ole, ollaan helposti tällaisessa tilanteessa, jossa päätöksenteko on ennalta-avaamatonta niin kuntalaisille, työntekijöille kuin yksityisille palveluntuottajillekin.

Varhaiskasvatuksen tulosalueella on nähty tarvetta toiminnan tehostamiselle, sillä ikäluokat pienenevät. Nyt ehdotetun mallin mukaisesti palveluseteleihin koulutuslautakunnan esityksessä varatuista määrärahoista on leikattu 106.000 euroa vuodelle 2019 ja 295.000 euroa suunnitelmavuosille 2020 ja 2021.

Esitämme, että varhaiskasvatuksen palveluseteleihin varattu määräraha pidetään samansuuruisena kuin se oli opetuslautakunnan esityksessä eli hallituksen pohjaesitykseen nähden 106.000 euroa korkeampana.

Vastaavasti esitämme, että opetuslautakunta velvoitetaan etsimään em. palveluseteleihin varattavaan määrärahaan tarvittavat 106.000 euroa varhaiskasvatuksen piiristä vuonna 2019 omaa toimintaa tehostamalla.

Palveluseteleihin varattu talousarvio pidettäisiin opetuslautakunnan esityksen mukaisena myös suunnitelmavuosina 2020 ja 2021

Asian käsittely kokouksessa:

Kokoomuksen valtuustoryhmän puolesta Heikki Skyttä esitti, että varhaiskasvatuksen palvelusteleihin varattu määräraha pidetään saman suuruisena kuin se oli opetuslautakunnan esityksessä eli hallituksen pohjaesitykseen nähden 106 000 euroa korkeampana. Opetuslautakunta velvoitetaan etsimään em. palveluseteleihin varattavaan määrärahaan tarvittavat 106 000 euroa varhaiskasvatuksen piiristä vuonna 2019 omaa toimintaa tehostamalla. Palveluseteleihin varattu talousarvio pidettäisiin opetuslautakunnan esityksen mukaisena myös suunnitelmavuosina 2020 ja 2021.

Heikki Skytän esitystä kannattivat Mira Ilmoniemi, Risto Ockenström ja Jari Rajapolvi.

Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kaupunginhallituksen ehdotuksesta poikkeava esitys, jota on kannatettu, on suoritettava äänestys. Puheenjohtaja esitti seuraavan äänestysjärjestyksen, joka hyväksyttiin: ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät ”jaa”, ja ne, jotka kannattavat Heikki Skytän tekemää esitystä, äänestävät ”ei”.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 19 ”jaa” –ääntä ja 16 ”ei” –ääntä. Äänestysluettelo on liitteenä 3. Puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen kaupunginhallituksen ehdotuksen äänin 19 – 16. Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin.

Vuosikertomus potilasasiamiestoiminnasta Kokoomuksen toiveissa

Kokoomuksen valtuustoryhmä ehdotti 10.9.2018 kaupunginvaltuuston kokouksessa, että jatkossa myös potilasasiamies-toiminnasta laaditaan samankaltainen vuosikertomus kuin nykyisin sosiaaliasiamiehen toiminnasta tuotetaan.

Potilasasiamieskertomus pitää sisällään yhteydenottojen määrän potilasasiamieheen, muistutuksien, kanteluiden ja potilasvahinkoilmoituksien määrän sekä hoitoonpääsyjen ajat eri terveydenhuollon palveluissa.