Miljoonien neliöiden murros – Miten ratkaista tyhjenevien kiinteistöjen haaste?

Suomalaiset kunnat elävät historiallisen kiinteistömurroksen keskellä, kun sote-uudistus, väestönmuutos ja digitalisaatio vähentävät fyysisten toimitilojen tarvetta.

Tilanne pakottaa kunnat arvioimaan omaisuuttaan puhtaasti talouden ja strategisen tarkoituksenmukaisuuden valossa. Kyse ei ole poliittisesta valinnasta, vaan rakenteellisesta pakosta sopeutua uuteen todellisuuteen, jossa seinien ylläpito ei enää automaattisesti palvele kuntalaisten etua.

Haasteen mittakaava ja alueelliset erot

Kuntien kiinteistöhaaste on kansallisesti mittava ja se koskettaa laajasti koko julkista sektoria. Suomen Kuntaliiton ja Senaatti-kiinteistöjen selvitysten mukaan kunnat arvioivat, että noin 30 prosenttia eli noin 2,1 miljoonaa neliömetriä sote- ja pelastusalan tiloista uhkaa jäädä tyhjilleen lakisääteisten vuokrasopimusten päättyessä.

Suurimmillaan tyhjenemisriskin arvioidaan asiantuntijapiireissä koskevan jopa puolta kuntien nykyisestä rakennuskannasta. Tämä tarkoittaa kunnille valtakunnallisesti yli 220 miljoonan euron vuotuista vuokratulojen menetystä, vaikka rakennusten lämmitys-, ylläpito- ja pääomakustannukset jäävät edelleen kuntien maksettaviksi.

Ilmiö ei kuitenkaan kohtele Suomen kuntia tasapuolisesti, vaan se jakautuu voimakkaasti maantieteellisen sijainnin ja väestörakenteen mukaan. Suurissa kasvukeskuksissa tyhjeneville kiinteistöille löytyy verrattain helposti uutta markkinaehtoista käyttöä, tai tonttimaa on niin arvokasta, että vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen on taloudellisesti kannattavaa.

Tilanne on täysin toinen seutukaupungeissa ja vähenevän väestön alueilla, joissa kiinteistömarkkina on hiljainen. Kun vapailla markkinoilla ei ole kysyntää, tyhjä terveysasema tai virasto muuttuu puhtaaksi kulueräksi. Erityisen haastavia ovat erikoistuneet sote-kiinteistöt, kuten vanhat sairaalat ja vuodeosastot, joiden muuntaminen esimerkiksi asunnoiksi tai liiketiloiksi on rakenteellisesti sekä taloudellisesti usein mahdotonta.

Monen tekijän samanaikainen paine

Tarpeettomien neliöiden taustalla vaikuttaa useita samanaikaisia yhteiskunnallisia ja teknologisia muutoksia, jotka supistavat kuntien tilantarvetta. Hyvinvointialueet etsivät omassa toiminnassaan säästöjä ja tiivistävät palveluverkkojaan, mikä johtaa väistämättä kuntien omistamien tilojen vuokrasopimusten irtisanomiseen.

Samaan aikaan syntyvyyden lasku vähentää päiväkoti- ja kouluikäisten määriä, mikä heijastuu suoraan opetus- ja kasvatustoimen tilatarpeeseen tulevina vuosina. Palveluiden siirtyminen verkkoon vähentää tarvetta fyysisille asiointipisteille, ja etätyön yleistyminen on jättänyt kuntien hallintorakennukset osittain tyhjilleen.

Kunnan roolin muuttuessa sote-uudistuksen jälkeen jäljelle jääneiden tehtävien hoitaminen vaatii erilaista, usein huomattavasti tiiviimpää ja joustavampaa tilakantaa. Tässä uudessa tilanteessa passiivisen omistamisen sijaan kunnilta vaaditaan aktiivista salkunhoitoa, jossa ratkaisut on jaettava selkeisiin strategisiin luokkiin.

Nykyaikaiset koulut ja elinvoimaa tuovat investoinnit muodostavat säilytettävän ydinkannan, jonka osalta huomio kiinnitetään korjausvelan hallintaan. Toimintoja kannattaa myös tiivistää tuomalla useita eri palveluita, kuten kirjastoja, nuorisotiloja ja järjestöjä, saman katon alle hybriditiloihin käyttöasteen nostamiseksi.

Jos kiinteistöllä on markkina-arvoa mutta ei kunnallista käyttöä, myynti vapailla markkinoilla vapauttaa pääomaa ja siirtää ylläpitoriskin yksityiselle sektorille.

Huonokuntoisten ja markkinattomien rakennusten kohdalla hallittu purkaminen on kuitenkin usein taloudellisesti ainoa keino katkaista jatkuva kulukierre, sillä korjaaminen tai tyhjänä pito muodostuu kunnalle pitkällä aikavälillä huomattavasti kalliimmaksi kuin tontin tyhjentäminen.

Henkinen kynnys ja taloudelliset realiteetit

Kiinteistöistä luopuminen on kunnissa usein enemmän henkinen kuin tekninen haaste, vaikka kyselytutkimusten mukaan reilusti yli 80 prosenttia kuntalaisista on huolissaan tyhjien kiinteistöjen aiheuttamista kustannuksista. Käytännön päätöksenteko kohtaa usein muutosvastarintaa, sillä vanhat rakennukset ja entiset kyläkoulut koetaan vahvasti osaksi paikallista identiteettiä ja historiaa.

Kuntalaiset ja toisinaan päättäjätkin rinnastavat rakennuksesta luopumisen itse palvelun lopettamiseen, vaikka kyse olisi toiminnan siirtämisestä tehokkaampiin, terveellisempiin tai digitaalisiin tiloihin.

Päätöksentekoa hidastaa myös tasearvojen haaste, sillä monien vanhojen kiinteistöjen kirjanpidollinen arvo on todellista markkina-arvoa korkeampi. Kiinteistön myynti nimellisellä hinnalla tai sen purkaminen pakottaa tekemään taseeseen suuria kerralliskuoron alaskirjauksia, mikä rasittaa kunnan tilikauden tulosta, vaikka pitkällä aikavälillä pelastaisikin käyttötalouden kuluja.

Modernissa kuntataloudessa kiinteistökannan kunto ja rakenne linkittyvät suoraan alueen elinvoimaan, vetovoimaan ja pitovoimaan. Jos merkittävä osa kunnan verotuloista kuluu tyhjien neliöiden lämmittämiseen ja ylläpitoon, resursseja jää vähemmän lakisääteisiin palveluihin tai kehitysinvestointeihin, mikä luo painetta kunnallisveron korotuksiin.

Yritykset ja uudet asukkaat hakevat alueita, joissa infrastruktuuri on kunnossa ja verotaso kilpailukykyinen. Nykyaikaiset, muuntojoustavat ja energiatehokkaat sivistys- ja vapaa-ajan tilat lisäävät kunnan vetovoimaa ja parantavat asukkaiden arjen sujuvuutta.

Hallittu luopuminen vanhasta mahdollistaa resurssien kohdentamisen uusiin ratkaisuihin, jotka vastaavat paremmin nykyajan tiukentuvia ympäristö- ja saavutettavuusvaatimuksia. Kuntakentän kiinteistöhaasteessa ei siis ole kyse vain seinistä, vaan siitä, miten julkiset varat kohdennetaan optimaalisesti tulevaisuuden palvelujen turvaamiseksi.

Kokoomus korosti elinvoimaa ja vastuullista taloudenpitoa Etelä-Savon maakuntavaltuustossa

Etelä-Savon maakuntavaltuusto käsitteli keskiviikkona 10. kesäkuuta vuoden 2025 tilinpäätöstä. Kokoomuksen valtuustoryhmä piti myönteisenä sitä, että maakunnan taloustulos jäi ennakoitua paremmaksi tiukan taloudenpidon ansiosta.

Kokoomusryhmä korosti kuitenkin, että talouden tasapainottamista on jatkettava määrätietoisesti, jotta kuntien maksuosuuksien korotuspaineilta vältytään tulevaisuudessa.

Kokoomus nosti puheenvuorossaan esille myös Etelä-Savon elinvoiman vahvistamisen, uusiutuvan energian investoinnit sekä saavutettavuuden merkityksen.

Erityistä kiitosta sai Pieksämäen kannalta tärkeiden ratayhteyksien kehittäminen ja niiden edunvalvonta.

Maakuntavaltuuston kokoukseen osallistui Pieksämäen Kokoomuksesta maakuntavaltuutettu Anna-Maria Kovanen.

Kokoomuksen maakuntavaltuustoryhmä hyväksyi vuoden 2025 tilinpäätöksen ja puolsi vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille

Kokoomuksen valtuustoryhmän näkemykset jakautuivat Lamustenmäen tuulivoimakaavassa

Pieksämäen kaupunginvaltuusto hyväksyi 8.6.2026 Lamustenmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan erittäin tiukan äänestyksen jälkeen lukemin 18–17. Päätös mahdollistaa tuulivoimapuiston jatkosuunnittelun kaupungin länsiosaan, noin 15 kilometrin päähän keskustasta.

Lamustenmäen hanke on herättänyt Pieksämäellä poikkeuksellisen paljon keskustelua ja jakanut mielipiteitä jo pitkään. Keskustelussa nousivat esiin niin uusiutuvan energian edistäminen, kaupungin elinvoima ja investointimahdollisuudet kuin vaikutukset maisemaan, lähialueen asukkaisiin ja vapaa-ajan asutukseen.

Myös Kokoomuksen valtuustoryhmän sisällä näkemykset hankkeesta erosivat toisistaan. Ryhmä ei ollut asiassa yksimielinen, vaan kokoomusvaltuutettujen äänet jakautuivat lopulta siten, että kaksi valtuutettua kannatti kaavan hyväksymistä ja kolme äänesti sitä vastaan.

Vihreä siirtymä tarvitsee harkintaa ja johdonmukaisuutta

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Ville Kiiveri totesi valtuustokeskustelussa, että Pieksämäki on jo aiemmilla päätöksillään osoittanut tukevansa vihreää siirtymää ja uusiutuvan energian investointeja.

Kiiveri muistutti, että Sarvikankaan ja Niinimäen hankkeet ovat edenneet kaupungissa varsin laajalla tuella.

– Sarvikangas meni valtuustossa läpi niin että hujahti, samoin Niinimäki aika samoilla linjoilla. Olemme varmasti antaneet jo kaupunkina selkeän viestin siitä, että vihreä siirtymä on meille tärkeää, Kiiveri totesi.

Hän nosti puheenvuorossaan esiin myös sen, että suuriin investointeihin liittyy usein voimakkaita odotuksia ja uhkakuvia.

Kiiverin mukaan Pieksämäellä on vuosien varrella käyty vastaavaa keskustelua useiden merkittävien hankkeiden yhteydessä, eikä kaupungin tulevaisuutta voida sitoa yksittäisiin investointipäätöksiin.

Kunnioitusta erilaisille näkemyksille

Lamustenmäen kaavapäätös oli yksi valtuustokauden tähän asti vaikeimmista ja eniten mielipiteitä jakaneista asioista. Keskustelussa tunnistettiin sekä hankkeen mahdolliset elinvoima- ja investointivaikutukset että huoli ympäristöstä, maisemasta ja alueen asukkaiden kokemista vaikutuksista.

Kokoomuksen valtuustoryhmässä asiaa tarkasteltiin useasta näkökulmasta, minkä vuoksi ryhmä päätyi sallimaan jäsenilleen oman harkinnan mukaisen päätöksenteon.

Ryhmän näkemykset jakautuivat lopulta äänestyksessä siten, että kaksi kokoomusvaltuutettua kannatti osayleiskaavan hyväksymistä ja kolme vastusti sitä.

Kokoomus pitää tärkeänä, että suurista investointi- ja maankäyttöhankkeista käydään avointa keskustelua ja että päätöksenteossa huomioidaan sekä kaupungin elinvoiman kehittäminen että kuntalaisten näkemykset. Lamustenmäen tapauksessa valtuutetut päätyivät punnitsemaan näitä näkökulmia eri tavoin, mikä näkyi myös ryhmän jakautuneena äänestyskäyttäytymisenä.

Kokoomus korosti valtuustossa johdonmukaista ja vastuullista päätöksentekoa

Pieksämäen kaupunginvaltuusto kokoontui 8.6.2026 käsittelemään useita kaupungin tulevaisuuden kannalta merkittäviä asioita. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Ville Kiiveri käytti kokouksessa useita puheenvuoroja, joissa korostuivat päätöksenteon johdonmukaisuus, taloudellinen vastuullisuus sekä pitkäjänteinen hyvinvointityö.

Jäppilätaloa koskeva päätös herätti kysymyksiä

Kiiveri arvosteli kaupunginhallituksen ratkaisua poistaa Jäppilätalo säästöohjelmasta kesken valmistelun. Hänen mukaansa tekninen lautakunta ei ollut vielä saanut korvaavia tilaratkaisuja koskevaa selvitystyötään valmiiksi, mutta kaupunginhallitus otti asiassa kantaa ennen valmistelun valmistumista.

Puheenvuorossaan Kiiveri muistutti, että Virtasalmen virastotalon myynnin yhteydessä tekninen toimi ja luottamushenkilöt valmistelivat huolellisesti kompromissiratkaisun, jonka valtuusto hyväksyi yksimielisesti. Hän kysyi, miksi Jäppilän kohdalla haluttiin poiketa samasta menettelystä ja miksi säästötalkoiden velvoitteet näyttävät kohdistuvan eri tavoin kaupungin eri alueisiin.

Kokoomuksen näkemyksen mukaan asian valmistelun olisi tullut jatkua teknisessä lautakunnassa, jotta ratkaisu olisi ollut koko kaupungin kannalta tasapuolinen ja säästöohjelman uskottavuutta tukeva.

Hyvinvointisuunnitelma sai Kokoomuksen tuen

Valtuusto hyväksyi myös Pieksämäen hyvinvointisuunnitelman vuosille 2026–2029. Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Kiiveri kiitti valmistelijoita ja hyvinvointityöryhmää laadukkaasta työstä sekä suunnitelman vahvasta ennaltaehkäisevästä näkökulmasta.

Kokoomus piti erityisen tärkeänä kokoaikaisen hyvinvointikoordinaattorin tehtävän turvaamista. Ryhmän mukaan hyvinvointityön onnistuminen edellyttää, että koordinointi on riittävän vahvaa ja että ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin panostetaan pitkäjänteisesti.

Puheenvuorossa nostettiin esiin myös lasten ja nuorten hyvinvointi, mielenterveyden edistäminen sekä ikääntyvien palveluiden kehittäminen. Kokoomus ilmoitti kannattavansa hyvinvointisuunnitelman hyväksymistä.

Hallintosäännön uudistuksessa toivottiin realismia palkkiokeskusteluun

Hallintosäännön käsittelyn yhteydessä Kiiveri käytti Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron luottamushenkilöiden palkkioista käydystä keskustelusta. Hän totesi, että julkisuudessa esitetyt väitteet kohtuuttomista korotuksista eivät vastaa vertailutietoja samankokoisista kunnista.

Kokoomuksen mukaan Pieksämäen luottamushenkilöpalkkiot ovat edelleen vertailukuntien alhaisimpia, ja maltilliset tarkistukset ovat perusteltuja yleisen kustannustason nousun vuoksi. Ryhmä muistutti myös, että luottamustehtävien hoitaminen vaatii merkittävän määrän aikaa ja sitoutumista.

Kiiverin mukaan hyvä päätöksenteko edellyttää motivoituneita ja sitoutuneita luottamushenkilöitä, minkä vuoksi palkkiotason tulee olla realistinen ja vertailukuntien tasoa vastaava.

Kokoomus korosti tasapuolisuutta ja pitkäjänteisyyttä

Kiiverin puheenvuoroissa yhdistyivät Kokoomukselle tärkeät teemat: vastuullinen taloudenpito, päätöksenteon johdonmukaisuus sekä hyvinvointia vahvistavat ennaltaehkäisevät toimet. Kokoomuksen valtuustoryhmän mukaan kaupungin kehittämisessä tarvitaan tasapuolisia ratkaisuja, huolellista valmistelua ja pitkäjänteistä näkökulmaa koko Pieksämäen eduksi.

Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää Pieksämäellä metsätulojen rahastointia uuden alakoulun rahoittamiseen

Kokoomuksen valtuustoryhmä on jättänyt valtuustoaloitteen, jossa se esittää Pieksämäen kaupungin metsätulojen tilapäistä kasvattamista ja rahastointia tulevien investointien kattamiseksi.

Aloitteen tavoitteena on vähentää kaupungin tarvetta ottaa uutta velkaa suurten rakennushankkeiden, kuten uuden alakoulun, toteuttamiseen.

Velkarahoitus huolettaa – investointiohjelma yli 22 miljoonaa euroa

Pieksämäen kaupunki on päättänyt toteuttaa merkittäviä rakennusinvestointeja, jotka rahoitetaan tällä hetkellä kokonaan velkarahalla. Suunniteltuun yli 22 miljoonan euron investointiohjelmaan kuuluvat muun muassa:

  • Noin 14 miljoonan euron uusi alakoulu
  • Noin 4,5 miljoonan euron Esedun metsäopetuksen tilainvestointi
  • Noin 4 miljoonan euron liikuntahalli

Valtuustoaloitteessa huomautetaan, että pelkästään velalla katettavasta ohjelmasta aiheutuu käyttötalouteen merkittäviä lainanhoitokuluja. Arvioitu lisäkustannus on noin 800 000 euroa vuodessa, riippuen lopullisista lainaehdoista ja korkotasosta.

Kaupungin metsistä haetaan ratkaisua

Kokoomuksen valtuustoryhmä näkee tilanteeseen ratkaisun kaupungin omassa varallisuudessa. Pieksämäen kaupunki omistaa noin 3 000 hehtaaria hyvin hoidettua ja tuottavaa metsämaata. Kuluvan vuoden 2026 talousarviossa metsätalouden nettotulot on budjetoitu maltillisesti 600 000 euroon.

Aloitteen mukaan kaupungin metsien nykyiset hakkuumäärät ovat kestävällä pohjalla, ja puustoa hakataan selvästi vähemmän kuin sitä kasvaa. Tämä mahdollistaa hakkuiden tilapäisen lisäämisen ilman, että metsien kehitys tai pitkän aikavälin tuottokyky vaarantuu.

Kaksiosainen ehdotus viranhaltijoille

  • Valtuustoaloitteessa pyydetään kaupungin viranhaltijoita selvittämään seuraavat mahdollisuudet:Metsänmyyntitulojen kasvattaminen: Hakkuutuloja nostettaisiin tilapäisesti yli talousarvioon kirjatun 600 000 euron tason, kuitenkin kestävän metsätalouden rajoissa.
  • Tulojen rahastointi korvamerkittynä: Ylimääräiset hakkuutulot rahastoitaisiin erikseen, ja niitä käytettäisiin suunniteltujen investointien – erityisesti alakouluhankkeen – oman pääoman ehtoisena rahoituksena.Aloitteen mukaan tällä järjestelyllä onnistuttaisiin pienentämään otettavan uuden velan määrää ja keventämään kaupungin pitkän aikavälin lainanhoitotaakkaa.