Tiedote 8.5.2025, Pieksämäen Kokoomus ry & Pieksämäen parhaaksi ry
Neuvottelut Pieksämäen kaupungin luottamushenkilöpaikoista päättyivät torstaina 8.5. tuloksettomina. Neuvottelevat ryhmät totesivat yhdessä, että edellytyksiä kaikkia osapuolia tyydyttävän neuvotteluratkaisun saavuttamiseen ei ole.
Tämä tarkoittaa, että luottamushenkilöpaikoista päätetään uuden kauden ensimmäisessä valtuuston kokouksessa äänestämällä.
Valtaosa neuvottelevista ryhmistä näki tavoitteena, että kaikki valtuustopaikkoja saavuttaneet ryhmät olisivat saaneet edustuksen päätöksenteon ytimeen eli kaupunginhallituksen pöydän ääreen. Se olisi antanut hyvät lähtökohdat tulevan nelivuotiskauden päätöksenteolle ja eri ryhmien yhteistyölle.
Sopu oli erittäin lähellä, ja se olisi ollut saavutettavissa hyvin pienin joustoin. Niihin valtuuston johtavat ryhmät eivät kuitenkaan olleet valmiita.
”Pienryhmät olisivat jääneet ilman paikkoja vaalituloksen perusteella. Siksi olisi ollut reilua, että suurimmat ryhmät olisivat jakaneet osuutta pienemmille sen mukaan, mihin niillä olisi ollut varaa. Kaikki joustot eivät kuitenkaan voi tulla keskiryhmiltä”, kokoomuksen uuden valtuustoryhmän puheenjohtaja Ville Kiiveri toteaa.
Neuvottelujen kariutuminen on yhteinen epäonnistuminen Pieksämäen poliittisilta ryhmiltä. Olisi ollut koko kaupungin etu, jos ryhmät olisivat kyenneet antamaan sopuisan ja yhteistyötä rakentavan signaalin vaalikauden aluksi.
Etenkin valtapuolue keskustalle neuvottelut olivat hyvä mahdollisuus osoittaa arvojohtajuutta, sosiaalista pelisilmää ja kykyä rakentaa yhteistyötä eri ryhmien välille. Näitä taitoja tarvitaan jatkossa keskeisillä puheenjohtajapaikoilla.
”Kaikkien neuvottelujen onnistumiseen tarvitaan joustavuutta sekä kykyä kuulla ja ymmärtää toisia osapuolia. Aito johtajuus tähtää yhteiseen onnistumiseen. On erittäin surullista, että yhteiseen ratkaisuun ei nyt päästy”, Pieksämäen parhaaksi ry:n puheenjohtaja Hanna Moilanen tiivistää.
Lisätietoja:
Ville Kiiveri, 050 300 2499, kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Hanna Moilanen, 044 292 7457, Pieksämäen parhaaksi ry:n puheenjohtaja
Kuntavaalit on käyty ja ensimmäinen uuden kaupunginvaltuuston kokous on kesäkuun alussa. Sitä ennen vaaleissa valtuustoon valitut puolueet ja sitoutumaton Pieksämäen Parhaaksi -ryhmä käyvät neuvotteluja ja pyrkivät pääsemään sopuun muiden luottamushenkilöpaikkojen jaosta.
Kokosimme tähän tietoa siitä miten tämä etenee käytännössä ja kuka päättää mistäkin paikkajaosta. Neuvotteluja vetää valtuuston suurin ryhmä eli kuntavaalien voittaja. Tälläkin kertaa se on Pieksämäellä Keskusta ja neuvottelut kutsuu koolle Keskustan paikallisyhdistyksiä edustava kunnallisjärjestö.
Äänestäjät valitsevat kaupunginvaltuuston
Joka neljäs vuosi järjestetään kuntavaalit.
Äänestäjät äänestävät ehdokkaita, jotka edustavat puolueita, ryhmiä tai ovat sitoutumattomia.
Kuntavaalien tuloksena valitaan kaupunginvaltuusto, joka on kaupungin ylin päättävä elin.
Valtuuston koko riippuu kunnan asukasluvusta. Pieksämäellä kaupunginvaltuuston koko on 35 valtuutettua, se voisi asukasluvun perusteella olla vähintään 27 valtuutettua.
Kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginhallituksen ja lautakunnat
Kuntavaaleissa valittu valtuusto päättää, mistä puolueista ja miten monta jäsentä valitaan muihin luottamuselimiin.
Tärkein niistä on kaupunginhallitus, joka hoitaa käytännön johtamista ja valmistelua.
Lisäksi nimitetään lautakuntia eri toimialoille, Pieksämäellä on käytössä tekninen lautakunta, opetuslautakunta, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta sekä tarkastuslautakunta.
Pieksämäellä kaupunginhallituksessa ja keskeisissä lautakunnissa on 11 jäsentä ja jokaisella henkilökohtaiset varajäsenet. Kaupungin päätöksentekoa ja hallintoa valvovassa tarkastuslautakunnassa on 5 jäsentä.
Lisäksi Pieksämäellä on yhteisiä lautakuntia muiden kuntien kanssa, kuten Keski-Savon ympäristölautakunta, Keski-Savon työllisyysaluelautakunta ja Savo-Pielisen jätelautakunta, joihin valitaan Pieksämäen edustajat.
Valtuusto valitsee myös mm. Etelä-Savon käräjäoikeuden lautamiehet, kiinteistötoimitusten uskotut miehet ja poliisin neuvottelukunnan jäsenen.
Paikkajako perustuu vaalitulokseen ja ryhmien välisiin neuvotteluihin
Paikat kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa jaetaan vaalituloksen suhteessa – mitä enemmän ääniä puolue saa, sitä enemmän paikkoja se saa.
Puolueet ja ryhmät neuvottelevat keskenään, miten paikat jaetaan käytännössä ja pyritään sopimaan, mitkä puolueet ja ryhmät saavat mitäkin paikkoja.
Kaupunginhallitusta ja lautakuntia valittaessa käytetään usein suhteellista vaalitapaa (esim. d’Hondtin menetelmää), mikäli paikoista joudutaan kaupunginvaltuustossa äänestämään.
Myös puheenjohtajat valitsee kaupunginvaltuusto
Myös puheenjohtajuuksista neuvotellaan puolueiden ja ryhmien kesken.
Kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa on puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Lautakunnissa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.
Suurimmat ryhmät saavat yleensä tärkeimmät puheenjohtajuudet (esim. kaupunginhallituksen pj ja kaupunginvaltuuston pj).
Muut puolueet ja ryhmät saavat paikkoja sen mukaan miten äänimäärät ja neuvottelut etenevät.
Myös kaupunginhallitus valitsee tiettyjä luottamushenkilöitä
Kaupunginhallitus valitsee mm. hallituksen jäseniä kaupungin kokonaan tai osittain omistamiin osakeyhtiöihin, kuten Pieksämäen Vesi Oy, Pieksämäen Haka Oy, Etelä-Savon Koulutus Oy tai Pieksämäen Tukipalvelut Oy.
Kaupunginhallitus nimittää usein myös kaupungin edustajat erilaisiin toimielimiin ja säätiöihin, kuten kutsuntalautakunta, vanhus- tai vammaisneuvosto tai lentokentän taustalla vaikuttava Naarajärvi-säätiö.
Paikat jaetaan samanlaisin poliittisin periaattein kuin lautakuntiinkin – eli vaalituloksen pohjalta ja puolueiden keskinäisten neuvottelujen mukaisesti.
Myös asiantuntemusta voidaan painottaa – eli joskus valitaan myös osaajia puolueen ulkopuolelta.
Toivottavasti tämä hieman selkeytti sitä, mistä luottamuspaikkaneuvotteluissa on kyse sekä miten ja millä perustein eri luottamustoimet jaetaan. Toivottavaa on myös, että ryhmien väliset neuvottelut sujuvat rakentavasti ja oikeudenmukaisesti ilman tarpeetonta poliittista peliä. Paikkajaon tulisi kuvastaa äänestäjien tahtoa – ei vaalien jälkeen tehtyjä teknisiä vaaliliittoja, joiden ainoa tavoite on kasvattaa ryhmien vaikutusvaltaa yli vaaleissa saadun kannatuksen. Demokratian toteutuminen vaatii avoimuutta, yhteistyökykyä ja kunnioitusta vaalitulosta kohtaan.
Pieksämäen kuntavaalien tulosta tarkasteltaessa on tärkeää katsoa kokonaiskuvaa: vaikka kokoomuksen kannatus laski edellisten kuntavaalien 18,6 prosentista 14,6 prosenttiin, pysyi puolue edelleen kaupungin kolmanneksi suurimpana ryhmänä.
Monissa median kommenteissa keskitytään pelkästään tähän 4 prosenttiyksikön laskuun, mutta unohtuu, että kokoomuksella on yhä vahva asema Pieksämäellä. Kannatuksen lievä notkahdus ei siis tarkoita kokoomuksen syrjäyttämistä päätöksenteon ytimestä – eikä tulosta tule tarkastella irrallisena yksittäisen vaalituloksen kautta.
Kuntavaalikannatuskaavio sisältää vuoden 2004 osalta Pieksämäen ja Pieksänmaan tulokset yhdistettynä. Vuoden 2008 kuntavaalit olivat ensimmäiset heti kuntaliitoksen jälkeen mikä selittää aktiivista äänestämistä.
Edellisissä kuntavaaleissa kokoomus oli yksi suurimmista voittajista kasvattamalla kannatustaan peräti 4,5 prosenttiyksiköllä vuoden 2017 vaaleihin verrattuna. Nyt nähty pudotus palautti tilanteen aiempien vaalien tasolle, ja tarkasteltaessa kehitystä vuodesta 2004 alkaen, kokoomuksen kannatus on ollut Pieksämäellä varsin vakaata.
Vaalitappioon vaikuttivat ensisijaisesti ulkoiset tekijät. Valtakunnanpolitiikka ohjasi äänestäjiä erityisesti SDP:n suuntaan – ei siis välttämättä juuri Pieksämäen demareiden ansioitumisen vaan valtakunnallisen Orpon kokoomusvetoisen hallituspolitiikan vastustamisen kautta. Samalla myös keskustan menestys rakentui pitkälti sekä valtakunnallisen oppositioaseman, että yksittäisten vahvojen paikallisten ehdokkaiden varaan.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannatuksen vähenemisen ja SDP:n nousun myötä voidaan tulkita, että lopulta suurin osa pieksämäkeläisistä äänestäjistä seuraa poliittista keskustelua ensisijaisesti valtakunnallisella tasolla – ei niinkään paikallisten sisältöjen kautta.
Paikallispolitiikkaa seuraavien osalta uusi paikallinen ryhmä Pieksämäen Parhaaksi onnistui todennäköisesti houkuttelemaan liikkuvia äänestäjiä, joista osa olisi muutoin päätynyt kokoomuksen taakse. He saivat huiman äänivyöryn ja viisi paikkaa kaupunginvaltuustoon – yhtä monta kuin kokoomus. Paikallista politikointia seuraavien ansiota lienee myös se, että edellisen valtuustokauden aikana keskinäisellä kinastelullaan julkisuuteen nousseiden valtuustokollegoiden osalta oli nähtävissä äänimäärän laskua.
SDP kasvatti kannatustaan reilusti ja valtuustopaikkojaan yhdellä, vaalien alla yhdistynyt ja sotakirveensä haudannut Keskusta lisäsi edustustaan samoin yhdellä valtuutetulla. Tuloksia tarkastellessa on hyvä huomata, että siinä missä demarien kahdeksas lisäpaikka tuli selkeällä marginaalilla, keskustan kahdestoista lisäpaikka valtuustoon ratkesi vain neljän äänen erolla vihreisiin, jotka olivat hilkulla säilyttää aiemmat kolme paikkaansa.
Kokoomus menetti valtuustopaikoistaan kaksi eli reilun neljänneksen (-28%), vihreät yhden eli kolmanneksen (-33%), perussuomalaiset kaksi ja vasemmistoliitto yhden eli puolet aiemmista paikoistaan (-50%) ja KD ainoan paikkansa (-100%). Kokoomuksen ja perussuomalaisten osalta pudotus selittynee puoliksi valtakunnanpolitiikalla ja uuden PiPan vaikutuksella. Pienpuolueiden osalta vaikutusta oli myös ehdokasasettelulla, joka oli haasteellista.
Perinteisen kokoomusprofiilin omaavat ehdokkaat – erityisesti vahvoilla yritys- ja liike-elämätaustoilla – pärjäsivät vaaleissa suhteellisen hyvin ehdokaslistaltamme. Sen sijaan aiemmin liikkuviin äänestäjiin nojanneet ehdokkaamme jäivät nyt selvästi vaatimattomammille lukemille. Tämä korostaa sitä, ettei kampanjoinnissa tai ehdokasasettelussa itsessään ollut suuria puutteita, mutta näissä vaaleissa Pieksämäellä kansa ei vastannut kokoomus vaan haki muutosta politiikan suuriin linjoihin valtakunnallisella tasolla.
Kokoomuksen toiminta Pieksämäellä on ollut johdonmukaista ja ehdokashankinta sekä vaalityö olivat tälläkin kertaa laadukasta, mutta kenties hieman liian varmaa ja varovaista. Vaalitulos kannustaa kuitenkin terävöittämään kokoomuksen paikallista ydinviestiä tulevalla valtuustokaudella ja ottamaan kuntapolitiikassa aiempaa selkeämmän ja rohkeamman otteen. Nyt alkava valtuustokausi tarjoaa kokoomukselle mahdollisuuden profiloitua uudelleen – ja rakentaa vahva pohja seuraavia vaaleja varten.
Heikki Skyttä
Tämän analyysin laatija on Pieksämäen Kokoomuksen 2021-25 valtuustoryhmän varapuheenjohtaja, mukana paikallispolitiikassa jo vuodesta 2008 alkaen.
Pieksämäen Kokoomus lanseeraa vaalipäivän aattona oman Radio Kokoomuksen, joka lähettää suoraa ohjelmaa klo 10-14 lauantaina 12.4.2025. Studio sijaitsee Pieksämäen Prisman ja Veturitorin välisessä aulassa.
Lähetyksessä kuullaan vieraita niin paikan päältä kuin puhelimen välitykselläkin, soitetaan toivemusiikkia ja kysellään kuntalaisten ja alue- ja kuntavaaliehdokkaiden ajatuksia vaalien alla.
Radio Kokoomusta voi kuunnella nettiradiona kotisivujemme kautta, radion kuuntelulinkki on www.pieksamaenkokoomus.fi/radio – tervetuloa linjoille!
Pieksämäen Kokoomus ottaa vakavasti kaikki palautteet väärin jaetuista vaalimainoksista. Olemme avanneet kotisivuillemme erityisen reklamaatiolomakkeen, jonka kautta asukkaat voivat ilmoittaa ei-toivotuista vaalimainoksista.
Vaikka olemme ohjeistaneet mainosten jakajiamme tarkasti noudattamaan postilaatikoissa olevia ohjeita, on valitettavasti silti tilanteita, joissa mainoskielto saattaa jäädä huomaamatta.
Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että ”ei mainoksia” -merkintä on sisäkannessa tai se on vuosien varrella haalistunut. Tunnustamme, että vahinkoja sattuu, ja pyrimme minimoimaan nämä tapahtumat jatkossa.
”Kyllähän se ärsyttää, jos mainoskiellosta huolimatta luukusta löytyy vaalimainoksia”, toteaa kokoomuksen ehdokas Heikki Skyttä ja jatkaa ”Joskus saattaa mainokset lipsahtaa laatikkoon ennenkuin kieltoa ehtii huomata ja ei sitä kehtaa myöskään ryhtyä toisen postilaatikosta sisältöä poiskaan tinkimaan.”
Jos pieksämäkeläinen kotitalous on saanut kokoomuksen vaalimainontaa, vaikka heidän postilaatikossaan on ollut ”ei mainoksia” -merkintä, Kokoomus tarjoaa pahoittelunaan uuden ja selkeämmän ”ei mainoksia” -tarran.
Tämä vain pieksämäkeläisille suunnattu kampanja on osa pyrkimystämme kunnioittaa yksityisyyttä ja vähentää ei-toivottua postia.
Tarjolla on kolme erilaista tarraa, jotka toimitetaan kotitalouksien laatikoihin tilauksesta huhti-toukokuun aikana. Tarraehdotukset on suunniteltu huomiota herättäviksi ja selkeiksi, jotta ne tehostaisivat viestin perille menoa ilmaisjakelu- ja mainospostin jakajille.
Pyrimme parantamaan toimintaamme ja arvostamme kaikkia palautteita vaalimainontaa ja -kampanjointia koskien.