Datakeskuksista puhutaan nykyään kaikkialla, mutta niiden merkitys arjen pyörittäjinä jää usein teollisuushallien seinien sisäpuolelle. Kyseessä ei ole pelkkä teknologinen ohimenevä ilmiö, vaan moderni vastine entisajan teollisuuslaitoksille. Nämä investoinnit voivat muuttaa minkä tahansa paikkakunnan taloudellista tulevaisuutta, minkä vuoksi kunnat ympäri Suomea kilpailevat niistä kiivaasti.
Mikä on datakeskus ja miksi ne yleistyvät juuri nyt?
Datakeskus eli konesali on käytännössä digitaalisen yhteiskuntamme fyysinen sydän. Vaikka puhumme jatkuvasti näkymättömistä pilvipalveluista, mikään digitaalinen toiminto ei tapahdu tyhjiössä tai pilvessä. Jokainen katsomasi suoratoistovideo, pankkisovelluksen käyttö, etäpalaveri ja tekoälyhaku vaatii fyysisen tietokoneen, joka laskee ja tallentaa tuon tiedon. Datakeskus on suuri, tarkasti suojattu rakennus, joka pitää sisällään tuhansia tällaisia päällekkäin pinottuja palvelimia.
Juuri nyt ala elää ennennäkemätöntä teollista vallankumousta, johon on kaksi suurta syytä. Ensimmäinen on tekoälyn räjähdysmäinen kasvu, sillä monimutkaiset tekoälysovellukset vaativat moninkertaisesti enemmän laskentatehoa kuin perinteinen netin selaaminen tai sähköpostien lukeminen.
Toinen syy löytyy Suomen ainutlaatuisista valttikorteista kansainvälisessä kilpailussa. Pohjoismainen viileä ilmasto helpottaa laitteiden vaatimaa jatkuvaa jäähdytystä, maaperämme on vakaa ja sähköverkkomme on yksi maailman luotettavimmista. Kun tähän yhdistetään Suomen vahva panostus puhtaaseen kotimaiseen energiantuotantoon, kuten tuuli- ja aurinkovoimaan, maastamme on tullut magneetti vastuullisuutta korostaville kansainvälisille sijoittajille.
Datakeskusten vaikutukset kuntalaisen arkeen ja paikalliseen työllisyyteen
Keskiverto kuntalainen tuskin huomaa datakeskuksen olemassaoloa pelkällä silmämääräisellä tarkastelulla, sillä se on siisti, savuton ja hiljainen naapuri. Suurimmat vaikutukset heijastuvatkin paikallisten asukkaiden elämänlaatuun talouden kautta. Datakeskukset ovat miljoonaluokan investointeja, jotka tuovat sijaintikunnalleen merkittäviä ja vakaita kiinteistöverotuloja vuosikymmeniksi eteenpäin. Näillä tuloilla kunta voi rahoittaa ja turvata peruspalveluita, kuten kouluja, varhaiskasvatusta ja vapaa-ajan investointeja.
Lisäksi konesalien toiminnasta syntyy suuri määrä lämpöä. Tämä moderni teollisuuden sivuvirta tarjoaa valtavan mahdollisuuden: parhaassa tapauksessa tämä hukkalämpö voidaan ohjata paikalliseen kaukolämpöverkkoon, mikä auttaa vakauttamaan tai jopa laskemaan asukkaiden lämmityskustannuksia samalla kun hiilidioksidipäästöt vähenevät.
Julkisuudessa elää toisinaan myytti siitä, etteivät tietokoneita täynnä olevat hallit työllistä ihmisiä paikallisesti. Todellisuudessa työllisyysvaikutus on huomattava ja se jakautuu kahteen eri vaiheeseen.
Rakennusvaihe, joka kestää yleensä muutaman vuoden. Se työllistää satoja maanrakentajia, betonityöntekijöitä, sähkö- ja LVI-asentajia sekä logistiikan, majoituksen ja palvelualojen ammattilaisia.
Kun keskus valmistuu ja siirtyy toimintavaiheeseen, se luo pysyviä ja pitkäaikaisia työpaikkoja. Alueella tarvitaan silloin monipuolisesti eri alojen osaajia. IT- ja tietoliikenneinsinöörit huolehtivat laitteistojen toiminnasta ja päivityksistä, kun taas kiinteistötekniikan ja automaation asiantuntijat valvovat kriittisiä sähkö- ja jäähdytysjärjestelmiä. Lisäksi keskukset vaativat äärimmäistä puhtaanapitoa sekä ympärivuorokautista turva-alan valvontaa, mikä luo vakaita paikallisia työsuhteita muillekin kuin pelkille tietotekniikan asiantuntijoille.
Mitä datakeskus vaatii kunnalta ja mitkä ovat Pieksämäen valtit?
Konesalijätit eivät sijoitu minne tahansa, vaan investointipäätös vaatii kunnalta hyvin tarkat valmiudet. Ennen kaikkea datakeskus tarvitsee suuren, valmiiksi kaavoitetun tontin, jättimäisen sähkönsyötön kantaverkosta sekä huippunopeat ja kahdennetut valokuituyhteydet. Kilpailussa kuntien välillä pärjäävät ne, jotka kykenevät tarjoamaan toimivan infrastruktuurin ja sujuvan, nopean lupaprosessin.
Tässä kilpailussa Pieksämäellä on poikkeuksellisen vahvat valtit:
Sähköverkon vapaa kapasiteetti: Kun Etelä-Suomen suuret keskukset (Helsinki, Tampere, Turku) alkavat kärsiä sähköverkon kapasiteettipulasta, Fingridin kantaverkkoon kytketyssä Itä-Suomessa – ja juuri Pieksämäellä – on vielä erinomaisesti tilaa uusille suurjänniteasiakkaille. Alueen oma vahva panostus uusiutuvaan energiaan ja tuulivoimahankkeisiin takaa sen, että tarjolla on sijoittajien vaatimaa puhdasta sähköä.
Strateginen sijainti: Pieksämäen keskeinen sijainti ja hyvät liikenneyhteydet tekevät siitä loogisen ja helposti saavutettavan solmukohdan. Maaperä tarjoaa konesaleille tasaisen ja turvallisen alustan kaukana rannikkoalueiden tai suurasutuksen riskeistä.
Dataliikenneyhteydet: Pieksämäen läpi kulkee vahva digitaalinen runkoverkko. Kunnan kyky osoittaa konesaleille tontteja, joiden välittömässä läheisyydessä risteävät valtakunnalliset tietoliikenneyhteydet, tarjoaa datakeskuksille kriittisen tärkeän pienen viiveen ja katkeamattoman toimintavarmuuden.
On myös muistettava datakeskuksen toteutuminen edellyttää kunnilta usein merkittäviä panostuksia kunnallistekniikkaan. Alueelle voidaan joutua rakentamaan uusia tieyhteyksiä, vesihuoltoa, sähköverkon kapasiteettia sekä tietoliikenneinfrastruktuuria, mikä aiheuttaa kunnalle investointikustannuksia jo ennen kuin ensimmäinen palvelin käynnistyy.
Datakeskusten bisneslogiikka ja mahdolliset huolenaiheet
Datakeskuksen omistavan yrityksen liiketoiminta ja voitto perustuvat siihen, että se vuokraa tai myy tätä massiivista laskentatehoa ja turvallista tallennustilaa muille yrityksille, julkiselle sektorille tai globaaleille toimijoille. Tästä digitaalisesta yhtälöstä hyötyvät kaikki osapuolet: digipalveluiden käyttäjät saavat nopeaa ja toimintavarmaa palvelua, sijoittajat saavat tuottoa vakaasti kasvavalta toimialalta ja sijaintikunta saa kaipaamaansa elinvoimaa, tonttimyyntituloja ja uutta veropohjaa.
Kuten kaikkiin suuriin teollisiin hankkeisiin, myös datakeskuksiin liittyy luonnollisia kysymyksiä ja huolia. Datakeskukset eivät kuitenkaan aiheuta kemikaaliriskejä, saasteita tai ympäristölle vaarallisia tilanteita, sillä kyse on puhtaasta sähkötekniikasta. Suurin keskustelunaihe onkin niiden valtava sähkönkulutus, mikä korostaa tarvetta rakentaa maahamme jatkuvasti lisää uutta energiantuotantoa.
Myös maisemalliset tekijät puhututtavat, sillä konesalit ovat usein suuria ja pelkistettyjä teollisuushalleja. Tämän vuoksi kuntien rooli korostuu kaavoituksessa. Kun hankkeet sijoitetaan fiksusti jo valmiin infrastruktuurin ja hyvien liikenneyhteyksien varrelle erilleen tiheistä asutusalueista ja arvokkaista luontokohteista, saavutetaan paras mahdollinen lopputulos.
Jokaisen hankkeen kohdalla on arvioitava tarkasti, miten kustannukset ja hyödyt jakautuvat kunnan ja investoijan välillä. Samalla on huolehdittava siitä, että datakeskuksen tuottamalle hukkalämmölle on olemassa kaupallisesti kannattava hyödyntämiskohde. Parhaimmillaan lämpö voidaan syöttää kaukolämpöverkkoon, hyödyntää kasvihuonetuotannossa tai muussa paikallisessa teollisuudessa, jolloin investoinnista syntyy lisäarvoa koko alueelle.
Ilman toimivaa jatkojalostusta merkittävä osa datakeskuksen energiapotentiaalista valuu kuitenkin hukkaan, samalla kun kunta kantaa osan infrastruktuurin rakentamisen kustannuksista. Datakeskushankkeiden yhteydessä kuntien onkin tarkasteltava investoinnin kokonaisvaikutuksia, ei pelkästään rakennusvaiheen euromääriä.
Maailman muuttuessa kunnat eivät voi jäädä odottelemaan parempia aikoja vain perinteisen savupiipputeollisuuden varaan, vaan uusi elinvoima on luotava tarttumalla rohkeasti teknologian ja vihreän siirtymän tuomiin mahdollisuuksiin.
Datakeskukset ovat osoitus siitä, miten globaali digitalisaatio voi tuoda hyvinvointia ja työtä suomalaisille ja Suomen kunnille.
