Heikki Skyttä: Pieksämäen matkailu kaipaa uutta otetta

Matkailun edistämisessä ja kehittämisessä Pieksämäen kaupunki tarvitsee selkeän strategian seuraavalle viidelle tai mieluiten kymmenelle vuodelle. Ja tämän matkailustrategian tulee olla nimenomaan paikallisten matkailualan toimijoiden laatima ja heidän todellisia tarpeitaan vastaava – ei siis mikään kallispalkkaisen pääkaupunkilaiskonsultin kehäkolmosen sisäpuolella visoitu pilvilinna vetovoimaisesta Pieksämäestä.

Matkailupuolella meidän pitää vihdoin tunnustaa tosiseikat eikä tavoitella kuuta taivaalta. Matkailustrategiaa on lähdettävä luomaan niillä eväillä mitä meillä täällä on. Meidän tulee tunnistaa ne asiat, joilla Pieksämäen seutu erottuu muista alueista sen sijaan että vuosi toisensa jälkeen voivotellaan “sen suuren vetovoimaisen matkailukohteen” puuttumista tai koetetaan epätoivoisesti kopioida muualla keksittyjä ideoita tänne. Kannettu vesi ei edelleenkään pysy kaivossa ja toisekseen kun vähän katselee ympärilleen niin Pieksämäen seudulta löytyy todella runsaasti ideoita, luovuutta ja potentiaalisia matkailuvaltteja.

Matkailustrategiaa laadittaessa meidän tulee erotella mitkä tapahtumat tai kohteet ovat selkeästi
valtakunnallisia eli oman talousalueemme ulkopuolelta matkailijoita ja rahaa tänne tuovia ja mitkä tapahtumat ja kohteet ovat lähinnä paikallisia eli seudun asukkaiden viihtymistä ja aktiivisuutta lisääviä. Molemmat näistä ovat yhtä tärkeitä osana Pieksämäen tapahtumatarjontaa, mutta etenkin markkinoinnin puolella näissä tarvitaan aivan erityyppisiä panostuksia ja se vaatii kummallekin tapahtumatyypille omanlaistaan strategiaa.

Erilainen on myös tapahtumien ja kohteiden tuoma taloudellinen hyöty. Paikallisissa tapahtumissa rahaa likutellaan pieksämäkeläisestä taskusta toiseen. Ei siinäkään mitään pahaa ole, mutta mitä enemmän saamme ulkopaikkakuntalaisia matkailijoita tänne, sitä enemmän he myös tuovat rahaa tullessaan Pieksämäen seudulle. Esimerkiksi viimeisin Big Wheels houkutteli paikkakunnalle noin 2000 ulkopaikkakuntalaista ja tapahtumassa tehdyn kyselyn perusteella yksi vieras arvioi kuluttavansa Pieksämäellä keskimäärin 80 euroa viikonlopun aikana. Yhteenlaskettuna se on jo 160.000 euroa, noin miljoona mummonmarkkaa.

Markkinointibudjetit ovat seudun matkailussa ja tapahtumissa olleet perinteisesti pieniä. Kaupunki käyttää kuitenkin vuosittain kohtalaisesti rahaa matkailun edistämiseen ja markkinointiin, mutta ongelma on se, että meiltä puuttuu suunnitelmallisuus ja näkemys Pieksämäen seudun matkailullisesta kehittämisestä. Kun budjetti on pieni, korostuu tarve käyttää resurssit mahdollisimman tehokkaasti – ja siihen meidän tulee panostaa. Väittäisin, että jo tällä nykyisellä budjetilla saataisiin ihmeitä aikaiseksi jos ne käytettäisiin harkiten ja oikeisiin kohteisiin!

Pieksämäellä on monia pitkälti talkoovoimin tehtyjä tapahtumia, jotka ovat kasvattaneet suosiotaan vuosi vuodelta ja täyttävät kevyesti valtakunnallisetkin kriteerit, vaikka ne onkin usein raastettu kokoon pienen mutta aktiivisen talkooväen selkänahasta. Ja mikä parasta – tapahtumatarjontamme on todella monipuolista: on Venetmäen kesä, Big Wheels, Beach & Blues Party ja Sylvi Symposium vain muutamia mainitakseni. Lisäksi löytyy monia kiinnostavia kohteita, kuten Nukkekoti, Savon Radan Museo, Kulttuuripappila Sylvi, Anola, Partaharju ja Nikkarilan mainiot luontopolut. Meidän pitää nyt vaan oikeasti ryhtyä kokoamaan tätä palettia ja sen markkinointia hallituksi ja suunnitelluksi kokonaisuudeksi. Ideanikkareita ja aktiivista talkooväkeä kun seudulta löytyy, miksemme antaisi heille tukeamme ja mahdollisuutta näyttää mihin näilläkin eväillä voidaan ponnistaa.

Heikki Skyttä
tapahtumatuottaja Big Wheels, BBQ Run

Kekseliäimmät Toivotalkoot Pieksämäellä!

Paikallislehden uutisointia talkoiden jälkeen
Paikallislehden uutisointia ennen talkoita

Kokoomusyhdistykset kautta maan osallistuivat 23. elokuuta 2008 järjestämillään Toivotalkoilla myös kilpailuun siitä kenen talkooidea on kekseliäin. Toivotalkookilpailun tuomarina toimi puolueemme puheenjohtaja Jyrki Katainen, joka valitsi voittajat.

Voittajaksi tasaisessa kilpailussa nousi Pieksämäen Kokoomusyhdistysten järjestämät talkoot, joiden tavoitteena oli kiinnittää huomiota ihmiselle vaaralliseen, nopeasti
leviävään jättiputkeen ja opettaa ihmiset itse turvallisesti torjumaan jättiputkea, sekä opettaa tuntemaan muut isokokoiset pihojen ja tienvarsien putkikasvit. Toiseksi talkookilpailussa tuli Kuusamon Kokoomuksen
Tulevaisuuden toivot liikenteessä,  joissa jaettiin liikenneturvatietoa lapsiperheille, sekä kolmanneksi Hollolan Kokoomusjärjestöjen Reput kiertoon,  joissa kerättiin vanhoja koulureppuja viipurilaislapsille.

Jättiputken hävittämistalkoot

Talkooväkeä kaupungintalon parkkipaikalla
Talkooväkeä kaupungintalon parkkipaikalla

Puutarhoista levinneet jättiputket (Kaukasian- ja Persianjättiputki) ovat ihmiselle vaarallisia. Ne aiheuttavat yhdessä auringonvalon kanssa pahoja palovammoja. Myös Pieksämäellä ne leviävät uhkaavan nopeasti. Yhteisvoimin niiden leviäminen voidaan vielä estää. Pieksämäen Kokoomusjärjestöt haluavat herättää kaupunkilaiset yhteiseen taisteluun ja samalla jakaa tietoa niin, että jokainen voi lähiympäristössään pysäyttää jättiputkien leviämisen ajoissa.

Tavoitteena oli kaivaa maasta jättiputken juurakoita kaupungin taajama-alueelta kolmesta kohteesta ja samalla oppia tuntemaan jättiputket ja erottamaan ne muista isokasvuisista, mutta vaarattomista ja Suomessa luonnostaan esiintyvistä putkikasveista. Ennen talkoita Pieksämäen Lehdessä oli talkoista kertova uutinen, jonka laati Pieksämäen Seudun Kokoomus ry:n hallituksen jäsen Pekka Seppä.

Talkooväki kokoontui klo 10 kaupungintalon pysäköintipaikalle ja siirtyi sieltä autoilla Kuopiontielle, Jyväskylän radan ylittävän sillan luo. Sillan vierestä katualueelta poistettiin runsaasti jättiputken juurakoita. Samalla tutustuttiin valtavaan jättiputkikasvustoon, joka on levittäytynyt radan kahden puolen maaleikkauksen rinteille. Tämän kasvuston hävittäminen ei tullut amatöörivoimin kyseeseen, sillä radan ajojohdot ja junaliikenne ovat liian suuri vaaratekijä. VR-yhtymä on luvannut tuhota kasvuston omin voimin.
Tämän jättiputkiesiintymän alkulähde on omakotitalon piha, joka sijaitsee radan maaleikkauksen ja Kuopiontien kulmassa. Alkuperäistä kasvustoa on omistaja yrittänyt hävittää, mutta pihalla olisi vielä töitä. Sen hoitamiseksi päätimme ottaa yhteyttä kaupungin ympäristösihteeriin.

Talkooväki työn touhussa

Toinen kohde oli Naarajärvellä, Maaselänmäen länsipuolella oleva tiheä lepikko. Kaupunki on myrkyttänyt alkukesästä kolmen – neljän aarin laajuisen kasvuston. Kookkaat yksilöt olivat kadonneet, mutta maasta kaivettiin suuri määrä hyvin voivia juurakoita ja siementaimia. Samalla tutustuttiin komeisiin kotimaisiin karhun- ja vuohenputkiin, joita ei ollut myrkytetty.

Kolmas kohde oli Kontiopuistossa oleva kevyen liikenteen väylän vierus, johon jättiputki oli iskeytymässä. Kasvuston alkuperä oli naapuritontti, josta jättiputket on toistuvin myrkytyksin saatu hävitetyksi. Kontiopuistossa kävimme talkoita esittelevän lehtikirjoituksen seurauksena tulleiden yhteydenottojen vuoksi kahdessa paikassa. Toisessa paikassa hälytyksen aihe oli kotimainen ukonputki, jonka lehti muistuttaa vaarallista lähisukulaistaan jättiukonputkea. Niitä emme poistaneet. Toisessa kohteessa oli koiranheisipensaaseen päässyt salaa kasvamaan komea jättiputki, jonka poistimme siemenineen päivineen. Kolmessa kohdassa Varkauteen johtavan maantien varresta poistettiin lupaavat jättiputken alut.

Talkoot onnistuivat hyvin. Joukkoa oli tarpeeksi suunniteltujen kolmen kohteen hoitamiseksi kahdessa tunnissa. Eräs osallistujista oli huojentunut, kun pääsi toteamaan, että hänen metsäpalstallaan runsaana kasvava komea putkikasvi ei olekaan jättiputki, vaan karhunputki.

Talkoot herättivät myönteistä huomiota. Ennen talkoita moni kaupunkilainen kiitteli hyvästä, epäpoliittisesta, kohteen valinnasta. Moni kertoi kokemuksiaan jättiputkesta saamistaan palovammoista. Mukava oli myös vastaanottaa edellä kerrotut kaksi pyyntöä jättiputken poistamiseksi. Kaiken kaikkiaan talkoista jäi hyvä mieli.

Yläkerran Isäntäkin oli talkoissa mukana, sillä aamuinen vesisade loppui ennen talkoiden alkua ja aurinko alkoi paistaa vasta iltapäivällä talkoiden päätyttyä.